Crowdsourcing on ympäristöalalla vanha juttu

Crowdsourcing (yleisöosallisuus), eli erilaisten työtehtävien ulkoistaminen suurelle joukolle ihmisiä on yksi viime aikojen trenditermeistä. Eliölajien seurannassa tässä ei kuitenkaan ole mitään uutta, paitsi nimi. Tieto Suomen eliölajien esiintymisestä on pitkään perustunut pääsosin vapaaehtoisten harrastajien keräämille aineistoille. Suomi on ollut näissä asioissa etujoukossa, esim. valtakunnalliset talvilintulaskennat alkoivat jo 1950-luvulla. Nyt luonnonsuojelun tuottavuushankkeen työryhmät laskivat kuinka merkittävää […]

Lue lisää »

Lintuja ääniarkistossa

YLE avaa tehostearkistoaan epäkaupalliseen käyttöön. Jos ei tuota itse video/äänijuttuja, miten näitä voisi hyödyntää? Mieleen tuli ensin linnunlaulumaisemien käytön opetuksessa. Kuinka monta lajia tunnistat tästä äänimaisemasta (mp3)? Mukana on ainakin 9 lajia: peippo, pajulintu, rantasipi, teeri, lehtokerttu, kultarinta, satakieli, punakylkirastas ja harmaasieppo, ehkä myös fasaani. Luonnossa äänet on helpompi erotella toisistaan kun voi keskittyä kerrallaan […]

Lue lisää »

Tieteen popularisointi verkossa: kuka ja miten?

Tämä artikkeli ilmeistyi myös Luonnon Tutkija -lehdessä 5/2008. Kommentointi sivun lopussa. Verkkoa käytetään yhä enemmän tietolähteenä kaikilla elämän aloilla. Asiantuntijoiden tarjoaman yleistajuisen tieteellisen tiedon tarjonta ei kuitenkaan näytä kasvaneen samassa suhteessa. Sen sijaan Wikipedian merkitys kasvaa. Mitä biologian popularisoijien tulisi tehdä? Tiedonhaku siirtyy yhä enemmän verkkoon. Tiedebarometri 2007 (Kiljunen 2007) kertoo että Internet ja tietoverkot […]

Lue lisää »

Uutta ja vanhaa verkossa

Lasten luonnontiedeverkkolehti Jippo esiteltiin viime torstaina. Vaikuttaa hauskalta, mutta vielä toistaiseksi hiljaiselta. Toteutuksessa on vielä hiomista ja rakenne vaikuttaa hieman sekavalta. Kuvituksena on käytetty Creative Commons -kuvia Flickrista, josta löytyykin kuvituskuvia paljon ja helposti. Luontoportti – NatureGate -sivusto esiteltiin tänään. Tiedotteen perusteella kyseessä on ”ainutlaatuinen innovaatio” kasvilajien tunnistamiseen, jossa on mukana ”elämyksellisesti vertaansa vailla” oleva […]

Lue lisää »

Nisäkkäille nimiä

Pitkään valmisteilla olleet nisäkkäiden suomenkieliset nimet on nyt julkaistu, ehdotuksen muodossa. Nimiä voi hakea tietokannasta, jossa voi myös näppärästi selailla nisäkkäiden taksonomiaa. Hesarin uutisessa oli nostettu esille mm. maaoravien uusi nimi ”tikutakut”, joka totta kai herättää heti keskustelua puolesta ja vastaan muiden kokonaan uusien nimien kanssa. Mielikuvitusta on kyllä vaadittu jotta 4629 lajille ja n. […]

Lue lisää »

Digitoituja eläimiä

Tämän blogin pitkä pasiivisuus toivottavasti päättyy kun sain julkaisukuntoon reilut 50 sivua tekstiä: graduni Tyyppinäytteiden digitointi on nyt verkossa wikinä ja Creative Commons -lisensoituna. Tiivistelmä tulee joskus myöhemmin, mutta lyhyesti sanottuna gradu pohtii ja neuvoo miten eliöiden tieteellisten nimien vertailukohteena toimivat näytteet kannattaisi digitoida ja niitä koskevat tiedot tallentaa. Kirjoitus on tasapainoilua biologian ja tietotekniikan […]

Lue lisää »

Biologin kukkakimppu

Tänään retkellä ollessani ryhdyin taas ihmettelemään komealupiinien (Lupinus polyphyllus) värimuotoja. Suurin osa lupiinien kukinnoista on tummanvioletteja, mutta vaihtelua on paljon yksilöiden välillä ja jonkin verran myös samassa yksilössä, riippuen kukinnon iästä (yhdessä lupiinin varressahan on monta pientä kukkaa, jotka yhdessä muodostavat kukinnon). Keräsin pieneltä alueelta mahdollisimman monta erilaista kukintoa. Kukan osien värien mukaan ne voisi […]

Lue lisää »

Kevät!

Tästä alkaa biologin mielestä vuoden paras kausi. Uusia kuvia Picasa/Autoviewer-galleriassa: http://www.biomi.org/gallery/kevat/ Täytynee tehdä Picasaan oma sivupohja; kaikissa valmiissa sivupohjissa olisi jotain viilattavaa. Tuomen (Prunus padus) avautuvia lehtiä.

Lue lisää »

Miellyttävä sienikovakuoriainen

Eläinmuseon kokoelmissa törmää mielenkiintoisen näköisiin eläimiin. Eilen valokuvasin kuvakuoriaisia C. G. Mannerheimin 1800-luvulta peräisin olevasta kokoelmasta. Yllättävimmän muotoinen oli tämä n. 20 mm pitkä (ja melkein yhtä korkea!) Brasiliasta kerätty kovakuoriainen: Etiketin mukaan laji on Erotylus debauvei Demay. Tämä kuitenkaan tuskin on lajin nykyinen nimi, sillä Google ei löydä nimellä yhtään sivua. Sen sijaan useamman […]

Lue lisää »