biomi.org/blogi

Birdlife Suomi järjestää jälleen ensi viikonloppuna pihabongaus-tapahtuman, jossa osallistujat tarkkailevat lintuja pihallaan tunnin ajan. Havaitut linnut ilmoitetaan sitten Birdlifelle, joka tekee tiedoista yhteenvedon ja arpoo osallistujien kesken lintuaiheisia palkintoja.

Eläinmuseolla on samantyyppinen seurantaprojekti: ruokintapaikkaseuranta. Siinäkin tarkkaillaan kotipihan ruokintapaikan lintuja (ja nisäkkäitä), mutta pihabongausta perusteellisemmin: seuranta kestää koko talven ja tehdään ennalta määrättyjen ohjeiden mukaan.

Kummallakin on omat etunsa: pihabongaus innostaa ihmisiä luonnon tarkkailuun tuo lintuharrastusta esille. Samalla saadaan karkeaa tietoa talvilinnuista Suomessa tällä hetkellä. Ruokintapaikkaseurannan tavoitteet ovat puolestaan tieteellistä: kerätä tietoa talvilintujen esiintymisestä ja niiden määrän muuttumisesta vuosien mittaan. Tätä tietoa voidaan sitten käyttää mm. luonnonsuojelun perustana.

Valitse mieleisesi ja osallistu!

Lisäys (22.1.2007): Myös tämänaamuisessa YLE:n Luonto lähellä -ohjelmassa puhuttiin ruokintapaikkaseurannasta ja pihabongauksesta. Ohjelma on nähtävissä YLE:n sivuilla ensi maanantaihin asti.

PS. Sinänsä mielenkiintoista että lintuharrastusjärjestö on ryhtynyt käyttämään bongaus-sanaa siinä merkityksessä kuin ei-lintuharrastajat sitä yleensä käyttävät: tarkkailemisen tai löytämisen synonyyminä. Yleensä bongaus merkitsee lintuharrastajien keskuudessa vain sitä että mennään katsomaan (tai kuuntelemaan) jonkun muun löytämää lintua. Vielä joitain vuosia sitten bongaus-sanan ”väärinkäyttö” saattoi aiheuttaa lintuharrastuspiireissä kiihkeitä vastalauseita: ”Olen lintuharrastaja mutta en varmasti bongaa!”