Suomenoja (eli Finnoo)

Kuvia Suomenojalta

Historiaa

Vuoteen 1963 asti Espoon Suomenojalla sijaitseva Finnoonlahti (Finnoo) oli luonnontilainen ruovikkoinen merenlahti. Sitten se padottiin läheisen jätevedenpuhdistamon hapetusaltaaksi (jäljempänä "allas"). Vuonna 1969 valmistui Suomenojan mekaaninen puhdistamo, ja tämän jälkeen allasta on käytetty tasausaltaana suurien virtaamien (keväisin ja syksyisin kun sula- ja sadevedet lisäävät virtaamaa) ja laitosseisokkien aikana. Allas on pienentynyt pikku hiljaa kun sitä on täytetty länsireunaltaan kompostiaumojen säilytyskentäksi. Nykyään allasta käytetään enää satunnaisesti ylivuotoaltaana. Viimeksi vuonna 1997 altaaseen laskettiin suuri määrä (81.000m3) ns. esihapetettua aktiivilietettä puhdistamolla tehtyjen rakennustöiden vuoksi.

Altaan veden laatua seurataan vuosittain ottamalla näytteitä eri puolilta allasta ja Suomenojan ojaa. Näytteistä määritetään mm. hygienian indikaattoribakteerien sekä ravinteiden määriä. Bakteerimäärältään veden laatu on vaihdellut välttävän ja huonon välillä. Pahimmillaan bakteereita on ollut vedessä kymmenkertaisesti huonon vedenlaadun rajan yli. Kokonaisfosforin (ravinne) kannalta tilanne on on vielä huonompi, parhaimmillaan fosforia on ollut vedessä yli 50 kertaa huonon vedenlaadun rajaa enemmän.

Linnusto

Vaikka alkuperäistä ruovikkoaluetta on jäljellä enää vain vähän itse altaan pohjoispuolella, viihtyy paikalla paljon lintuja. Suurin osa vesilinnuista pesiikin itse altaalla. Pesimälinnusto kartoitettiin viimeksi vuonna 2000 (Lammi & Routasuo 2001). Suomenojan erikoisuuksia ovat liejukana (7 paria; Suomen merkittävin pesimäpaikka), mustakurkku-uikku (11 paria), harmaasorsa (4 paria) ja rastaskerttunen (2 paria). Muita runsaita pesimälajeja ovat ruokokerttunen (54 paria) ja nokikana (42 paria). Vesilintuja altaalla pesii 14 lajia, lintuja kaikkiaan 36 lajia.

Keväsin, ja varsinkin syksyisin altaalla oleskelee vieläkin enemmän vesilintuja, parhaimmillaan yli 600 yksilöä. Harmaasorsiakin on nähty kerralla yli 60 yksilöä. Lintuja voi kätevästi tarkkailla alueen ympärille rakennetulta luontopolulta ja kahdesta lintutornista.

Lähteet

  • Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta 2000 (Esa Lammi & Pekka Routasuo. Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 1/2001)
  • Espoon ympäristökeskuksen arkistot