Verkkojulkaisuun viittaaminen
HUOM. Tämän sivun sisältö voi olla osin vanhentunutta.
Verkossa julkaistuun tietoon viittaamiseen on muotoutumassa yleisiä käytäntöjä. Viittaamisesta on jo olemassa yksityiskohtainen suomalainen standardi "Viittaaminen sähköisiin dokumenteihin tai niiden osiin" (SFS 5831, vuodelta 1998), joka vastaa kansainvälistä standardia ISO 690-2. Tällä sivulla kerrotaan lyhyesti viittaamisesta verkossa julkaistuun tietoon perustuen lähteisiin ja omiin kokemuksiini.
Verkkojulkaisujen ongelmia
- Kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa, joten verkosta löytyy paljon epämääräistä ja virheellistä tietoa. (ks. Internet-aineiston arviointikriteerejä & Tiedonlähteiden arviointi)
- Monilla sivuilla ei ole tarkkoja julkaisutietoja (esim. kirjoittajan nimeä tai julkaisuajankohtaa).
- Julkaisu voi milloin tahansa kadota. Eilen lukemasi sivu voi olla jo poistettu verkosta.
- Julkaisu voi milloin tahansa muuttua. Eilen lukemasi sivun sisältö saattaa olla tänään erilainen.
Kaksi viimeistä ovat suuria ongelmia myös tieteellisiin verkkojulkaisuihin viittaamisessa paperijulkaisuihin viittaamiseen verrattuna. Vaikka julkaisu olisi laadukas ja siinä olisi selkeät tiedot julkaisijasta, ei sen pysyvyydestä ole varmuutta. Pahimmassa tapauksessa verkossa ollut (ja nyt poistettu tai muutettu) tiedosto oli ainoa laatuaan, jolloin alkuperäisen julkaisun sisällön selvittäminen jälkikäteen on mahdotonta. Tähän ongelmaan kehittää ratkaisua mm. LOCKSS-projekti. Ainakin toistaiseksi tärkeät julkaisut kannattaa kopioida omalle tietokoneelleen.
Verkkoviitteen erikoisuuksia
Ihanteellisen verkkoviitteen ominaisuuksia:
- Viitteestä käy yksiselitteisesti ilmi, mistä julkaisusta on kyse
- Viitteen perusteella julkaisun pystyy löytämään myöhemminkin, vaikka se olisi siirretty toiseen paikkaan tai muuten muuttunut.
- Viitteen perusteella voi päätellä onko verkossa olevan julkaisun sisältö tällä hetkellä sama kuin viittaushetkellä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että tavanomaisten viitetietojen lisäksi verkkoviitteestä tulisi selvitä myös seuraavat asiat:
- Tarkka julkaisuajankohta
- Viimeisin päivitysajankohta
- käytä mahdollisuuksien mukaan samaan sanamuotoa kuin julkaisussa (muutettu, päivitetty, korjattu)
- Yksilöllinen tunnus
- esim. URN
- Osoite
- nimenomaan sen tiedoston, johon viitataan (eikä esim. kehyssivun)
- Viittauksen ajankohta
Lisäksi julkaisun sisällön muutoksien arvioinnissa helpottavat:
- Viimeisin tiedoston muutosajankohta
- Versionumero
Tiedoston viimeisimmän muutosajankohdasta ei puhuta lähteissä, mutta siitä voi olla myöhemmin apua selvitettäessä onko tiedostoon koskettu lukukertojen välillä. Tarkan muutosajankohdan voi usein selvittää esim. HTTP Header Viewer -palvelulla. Toisaalta muutosajankohta ei aina pidä paikkaansa, sen voi väärentää, eikä sitä saa aina selville.
Nimi puuttuu?
Kirjoittajan tai julkaisijan nimi pitää aina yrittää selvittää. Monissa verkkojulkaisuissa ei kuitenkaan mainita kirjoittajaa. Jos sitä ei löydy julkaisusta, tutustu sen lähdekoodiin (jos kyseessä on HTML-tiedosto, tekijän nimi voi olla meta-elementissä, esim Dublin Core -muodossa) ja koko sivustoon. Jos julkaisussa on sähköpostiosoite, voi sen avulla yrittää selvittää tekijää. Jos sähköpostiosoite ei toimi, voi sitä silti käyttää nimen asemesta, sillä tekijän voi mahdollisesti selvittää sen avulla. Sähköpostiosoitetta ei kuitenkaan tule julkaista verkossa ilman sen omistajan lupaa (roskapostivaaran takia). Nimen puuttuessa voi myös käyttää nimimerkkiä, jos sellainen ilmoitetaan. Jos mitään näistä ei ole tiedossa, käytä merkintää Anon.
Lähteet & lisätietoa
- Aalto, Eeva-Liisa 1998: Miten viitataan sähköisiin dokumentteihin? Tieteessä tapahtuu 5/1998.<http://www.tsv.fi/ttapaht/985/aalto.htm> [Viitattu 2003-10-06] (SFS-5831-standardin esittely)
- Anon. 2003: Storing e-text for centuries. Economist.com, June 19th 2003. <http://www.economist.com/science/tq/displayStory.cfm?story_id=1841010%20> [Viitattu 2003-10-06] (Tieteellisten verkkojulkaisujen arkistointiprojektin esittely)
- Anon. 2002: Excerpts from International Standard ISO 690-2. ISO/TC 46/SC 9 Secretariat, National Library of Canada. Päivitetty 2002-08-22. <http://www.nlc-bnc.ca/iso/tc46sc9/standard/690-2e.htm> [Viitattu 2003-10-06]. (Valikoituja paljoa kansainvälisestä viittausstandardista)
- Anon. 1999: Elektronisten dokumenttien merkitseminen lähdeluetteloon. TKK kirjasto. Päivitetty 2002-01-22. <http://lib.hut.fi/Informatiikkakurssit/Tietoiskut/e-viite.html> [Viitattu 2003-10-01]. (Tarkempia ohjeita standardinmukaisesta Internet-lähteisiin viittaamiseen)
- Anon 1999: Tiedonlähteiden arviointi. TKK kirjasto. Päivitetty 2003-01-20. <http://lib.hut.fi/Opetus/Informatiikka/Tietoiskut/arviointitietoisku.html> [Viitattu 2003-10-06]. (Ohjeita Internet-aineiston luotettavuuden arviointiin)
- Delorie, DJ 2003: HTTP Header Viewer. Delorie Software. <http://www.delorie.com/web/headers.html> [Viitattu 2003-10-06].
- Fogelberg Paul & Korppi-Tommola, Aura 2002: Muuttuvat väitöskirjakäytännöt. Tieteessä tapahtuu 2/2002:3-4. <http://www.tsv.fi/ttapaht/022/AURAFOgelberg202.htm> [Viitattu 2003-06-10]. (Pohdintaa väitöskirjojen julkaisemisesta verkossa)
- Heinisuo, Rami, Ekholm & Kai 1997: Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuja 40, Jyväskylän yliopiston kirjasto, 1997.
- Hyödynmaa, Merja 2002: Internet-aineiston arviointikriteerejä. Tampereen yliopiston kirjasto. Päivätty 2002-01-29. <http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/oppimiskeskus/palvelut/arviointi.shtml> [Viitattu 2003-10-01]. (Ohjeita Internet-aineiston luotettavuuden arviointiin)
- Inkinen, Tiina (toim.) 2000: Käyttö - Viittaaminen. Teoksessa Dig It? Näkökulmia elektroniseen julkaisemiseen. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. <http://www.uta.fi/tyt/digit/kaytto/viittaminen.html> [Viitattu 2003-10-06] (Sähköisen & perinteisen viittaamisen perusteita)
- Lehtonen, Kari 1997: Internet-lähteisiin viittaaminen. Stadia. Viimeksi muutettu 1998-03-22. <http://cs.stadia.fi/%7Elehtonen/intlviit.html> [Viitattu 2003-10-01]. (Tarkempia ohjeita Internet-lähteisiin viittaamiseen, vanha)
