biomi.org

Verkkonäyttelyt: mahdollisuuksia ja mahdollisia ongelmia

Sisältö & saavutettavuus

Ennen verkkonäyttelyn (ja minkä tahansa www-sivuston) rakentamista tulisi selvittää kenelle se kohdistetaan ja mistä sillä halutaan saavuttaa. Käytännön toteutus riippuu näistä.

Sisältö (teksti ja kuvat, poislukien "koristekuvat") on verkkonäyttelyissäkin tärkeintä, verkko vain toimii välitysmediana. Sisällöntuotannossa huomioon otettavia seikkoja:

• Miksi aiheesi on kiinnostava?
• Miten se liittyy kävijöiden käytännön elämään? Käytä esim. konkreettisia ja tuttuihin asioihin liittyviä esimerkkejä.
• Kirjoitustyylin tulee olla yleistajuista ja kiinnostavaa, mutta kuitenkin tietosisällöltään ammattimaisesti tuotettua.
• Useimmiten pienen aihealueen syvällinen käsittely toimii paremmin kuin laajan aiheen pintapuolinen esittely. (Verkko-)oppikirjat ovat parempi tapa laajojen asioiden käsittelyyn
• Verkkonäyttelyissä aiheeseen liittyvät kuvat ovat tärkeitä. Liitä teksti ja kuvat kiinteästi yhteen ja toisiinsa sopiviksi.
• Taustatiedot tekijöistä & julkaisijaorganisaatiosta tuovat näyttelylle luotettavuutta
• Koska merkittävä osa verkkonäyttelyiden yms. tietokokonaisuuksien käyttäjistä on koululaisia ja opiskelijoita, kannattaa niihin liittää lähdeviitteet sekä muita kiinnostavia viitteitä
  • Verkkoviitteet ovat parempia kuin kirjaviitteet, sillä harva verkosta tietoa jo etsimässä oleva viitsii etsiä lisätietoa paperijulkaisuista. "Jos jotain ei ole netissä, sitä ei tarvitse tietää" tuntuu olevan nykyasenne (Laura Hiisivuori).

Sisällön jälkeen kävijöille on tärkeintä on sen helppo löytäminen. Navigointi on suunniteltava huolella (liika teknisyys jätettävä pois) ja saavutettavuuteen on kiinnitettävä huomiota (Ks esim. Korpela 2002).

Verkon tuomat lisäarvot

Palveluita tulisi tarjota siellä, missä ihmiset ovat. Verkkosivuilla käyminen on huomattavasti helpompaa, halvempaa ja nopeampaa kuin itse museossa käyminen. Verkossa myös sosiaalisten ja kulttuuristen taustojen ohittaminen on helpompaa: niissä voivat vierailla monet sellaiset jotka eivät ikinä tulisi fyysiseen näyttelyyn.

Internetissä

• voi hyvin toteuttaa vuorovaikutteisuutta ja käyttää multimediaa esim. videota tai ääntä tietyin rajoituksin
• maantieteelliset, taloudelliset, ajankäytölliset, toiminnalliset yms. esteet katoavat (kunhan verkkonäyttely suunnitellaan hyvin). Esim. inarilainen ja helsinkiläinen koululuokka voivat tutustua Luonnontieteellisen keskusmuseon verkkosivuihin yhtä helposti.
• vuorovaikutteinen yhteisöllisyys ja anonymiteetin luoma yksityisyys ovat mahdollisia samaan aikaan. Esim. kävijät voivat jättää ja lukea kommentteja nimettömänä
• voi huomioida yksittäisen käyttäjän tarpeet, esim. lukunopeuden
• voi esittää suuren määrän tietoa (tekstiä, kuvia) ja sitä tukevaa lisämateriaalia, joita ei voida (eri syistä) pitää esillä näyttelyissä esim. koska näyttelytilat eivät riitä.
• voi houkutella kävijöitä itse fyysiseen museoon

Vaaroja

• Päivityksen laiminlyönti. Päivityksellä voidaan tarkoittaa
  • tietojen ja linkkien oikeellisuuden tarkastamista
  • kävijämäärien seurantaa ja niihin reagointia
  • palautteeseen vastaamista
  • näyttelyn laajentamista.
• Tiedon vääristyminen digitoitaessa. Digitaalisin keinoin (esim. kuvankäsittelyllä) on helppo luoda illuusioita tahattomasti tai tahallisesti.
• Reaalimaailman rajoitteiden siirtäminen verkkoon tai verkon mahdollisuuksien hyödyntämättä jättäminen. Esim. esitetään kaikki näytteet pienillä kuvilla vailla zoomausmahdollisuutta.
• Verkkomuseon pystyttäminen -näyttelyn sijaan. Onko tarkoitus esitellä fyysisiä näyttelyitä ja näyttelytiloja vai jotain uutta?
• Liian laajat ja järjestämättömät arkistot. Jotta arkistosta olisi kävijöille hyötyä, heidän olisi pystyttävä löytämään haluamansa asiat. Ottaen huomioon että käyttäjät eivät useinkaan tarkasti tiedä mitä haluavat, kannattaa tarjota esim. parhaita paloja, lisää samankaltaista (similar items) tai jonkin teeman mukaisia valmiita paketteja.
• Tekniikan ja muiden toissijaisten asioiden nouseminen sisältöä tärkeämmäksi. Esim. Java/JavaScript ohjelmoinnilla ja Flash-animaatioilla voi tehdä näyttäviä esityksiä, mutta vaarana on itse asian jääminen varjoon esim. navigointi- tai teknisten ongelmien takia. Näyttelyn ulkoasun on sovittava aiheeseen (ei neonvärejä 1600-luvun taideteosten yhteyteen).

Lähteet

• Bernier, Roxane 2002: The Uses of Virtual Museums: The French Viewpoint. - Museums and the Web 2002. [Viitattu 2002-11-19]
• Douma, Michael 2000: Lessons learned from WebExhibits.org: Practical suggestions for good design - Museums and the Web 2000. <http://www.archimuse.com/mw2000/papers/douma/douma.html> [Viitattu 2003-02-05]
• Heikkinen, Mikko 2002-03: Tieteen popularisointi. biomi.org. Päivitetty 2002-06-23. <http://www.biomi.org/biologia/popularisointi.html> [Viitattu 2003-10-13]
• Järvinen, Sanna 2002: Verkkonäyttelyn lisäarvot & Verkkonäyttelyn sudenkuopat - MSKH. Ei enää saatavilla verkosta. [Viitattu 2003-03-18]
• Korpela, Jukka K. 2002-12: Esteettömyysopas: Näin teet Web-sivujesi sisällön kaikkien saavutettavaksi - Tieke. <http://www.tieke.fi/esteettomyysopas/estohje.html> [Viitattu 2003-10-16]

Avainsanat: verkkonäyttely, virtuaalinäyttely, verkkomuseo, virtuaalimuseo, näyttely, museo, on-line, online