Verkkopalveluiden suunnittelu ja rakentaminen -seminaari

Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA) järjesti 27.10.2005 seminaarin julkisten verkkopalveluiden suunnittelusta ja rakentamisesta. Seminaarissä käsiteltiin mm. JHS-suosituksia sekä niiden soveltamista käytäntöön. Tämä on yhteenveto seminaarin pääaiheista. Myös Powerpoint-esitykset ovat saatavilla.

JHS-järjestelmä ja verkkopalvelut

Tommi Karttaavi (JUHTA)

Julkisen hallinnon suositusten (JHS-suositusten) tavoitteena on ehkäistä pyörän keksimistä uudelleen: lisätä julkisten tietojärjestelmien ja -palvelujen suunnittelun yhdenmukaisuutta sekä yhteistyötä suunnittelijoiden välillä. Suosituksia on tällä hetkellä voimassa 39 kappaletta.

Valmisteilla on valtioneuvoston periaatepäätös JHS-suositusten käytön edistämiseksi. Sen mukaan tietyt (lista on valmisteilla) suositukset on huomioitava mm. rahoituspäätöksissä ja julkisen hallinnon tekemissä tarjouspyynnöissä.

Julkishallinnon verkkopalvelujen suunnittelun ja toteutuksen periaatteet (JHS 129)

Pirkko Romakkaniemi (Suomi.fi/Valtionvarainministeriö)

Julkishallinnon WWW-sivuston suunnittelun ohjeet (JHS 129) uusitaan kevääseen 2005 mennessä. Suosituksen uusi nimi tulee olemaan Julkishallinnon verkkopalvelujen suunnittelun ja toteutuksen periaatteet. Samalla suositus laajenee kattamaan myös interaktiiviset verkkopalvelut; aiempi suositus käsitteli verkkosivuja lähinnä yksisuuntaisen tiedonvälityksen kannalta. Uusi suositus pohjautuu nykyisen suosituksen lisäksi julkisten verkkopalvelujen laatukriteeristöön sekä laatukilpailusta saataviin kokemuksiin. Keskeisiä asioita suosituksessa ovat helppokäyttöisyys, tietoturva ja erilaisten käyttäjien tasapuolinen huomioiminen. Suosituksessa korostetaan verkkopalvelun toteutusta jatkuvana projektina (päätös, johto, resurssit, aikataulu, ylläpito). Suositusta toivotaan käytettävän esimerkiksi tarjouspyyntöjen liitteenä: verkkopalvelua tilaava julkishallinnon organisaatio voi edellyttää toimittajaa noudattamaan sitä. Suunnitteilla on myös ohjeistusta kattavan ja selkeän tarjouspyynnön tekemisestä. Ohjeistuksen tarve tuli keskustelussa esille sekä tilaajien että toimittajayritysten puheista. Suosituksesta järjestetään lausuntokierros kevättalvella 2005. Asiasta tiedostetaan mm. JUHTA:n tiedotuslistalla.

"Misä se sit o?" – asiakaslähtöisempi lähestymistapa julkishallinnon verkkopalveluun (JHS 145)

Maarit Dietrich (Kaarinan kaupunki)

Tällä hetkellä tietojen löytäminen kuntien verkkosivuilta on hankalaa ja hidasta. Tietoyhteiskuntafoorumin tavoitteen mukaan kuntien keskeiset palvelut olisi oltava saatavana verkosta vuonna 2005. Tavoitteena on asiakaslähtöisyys: verkkopalvelua voidaan verrata "virtuaaliseen yhteispalvelupisteeseen". Verkkopalvelujen olisi oltava mm.

  • Helposti löydettäviä (haku eri tavoilla)
  • Kohdennettuja (palvelukokonaisuuksia erilaisille kohderyhmille)
  • Yhtenäisiä visuaaliselta ilmeeltään (yhden kunnan palvelut)
  • Selkeitä
  • Monikanavaisia/järjestelmäriippumattomia
  • Nopeita
  • Turvallisia
JHS 145 tarjoaa sisältölähtöisen standardiluokittelun ja -nimistön kunnallisille palveluille. Suosituksen avulla kunnat voivat järjestää verkkopalveluidensa hierarkian ja navigaation yhdenmukaisiksi, niin että käyttäjien on helppo löytää tarvitsemansa tieto eri kuntien sivuilta. Suositusta voi termistön osalta käyttää myös muissa julkisen hallinnon palvelujärjestelmissä. Se otetaan käyttöön myös Suomi.fi -sivustolla, kun se uusitaan vuonna 2005.

Sähköiset lomakkeet (ja JHS 144)

Mari Kervinen (Lomake.fi/Valtionvarainministeriö)

Julkishallinnon sähköisten lomakepalvelujen tavoitteena on että tulevaisuudessa asioiminen on mahdollista pelkästään verkon välityksellä (lomakkeen täyttö, allekirjoitus, välitys, päätös ja sen vastaanottaminen sekä maksaminen). Tätä varten pitää tehdä paljon, esim. lomakkeet on suunniteltava uudestaan verkkoon paremmin soveltuviksi (esim. sivukäsitteestä on päästävä eroon). Lomakkeiden ja niihin liittyvien tietojen hallinnoinnissa käytetään metadataa JHS-suosituksen 144 (Sähköisten lomakkeiden metatiedot ja esitysmuodot) mukaisesti. JHS 144 uusitaan osittain vuonna 2005 koska se on ristiriidassa JHS 143:n kanssa.

Tunnistaminen ja maksaminen sähköisessä asioinnissa

Anne Lindblad-Ahonen (Vantaan kaupunki)

Tulevaisuudessa tarvitaan luotettavia henkilöllisyyden tunnistamiskeinoja kun yhä useampia viranomaispalveluja siirretään verkkoon. Ohjeet valtionhallinnon verkkopalvelujen tunnistamisesta on esitetty ns. Backmanin paperissa. Pääkaupunkiseudulla on käynnissä verkkotunnistus- ja maksamispalvelun kehittäminen julkishallinnon organisaatioiden käyttöön. Projektin pohjalta on tarkoitus tehdä myös JHS-suositus verkkotunnistus- ja maksamispalveluista. Tunnistustapoja projektissa:

  • Sopimus käyttäjän kanssa (käyttäjätunnus ja salasana)
  • HST-tunnistus (sähköinen henkilökortti)
  • Tupas-tunnistus (verkkopankit)
  • Mobiilitunnitus (tulossa syksyllä 2004)
  • Kapunkikorttitunnistus (optio)
Maksamistapoja projektissa
  • Verkkopankit
  • Luottokortit
  • Mobiiliraha

W3C ja alueellinen standardointi: JHS-suositukset osana universaalia Webiä

Ossi Nykänen (W3C Suomen toimisto)

Kansainväliset ja alueelliset standardit eivät ole ristiriidassa keskenään. W3C kehittää yhteensopivia tekniikoita, ja siten ohjaa webin kehittymistä. JHS-suosituksissa ohjataan organisaatioita käyttämään näitä tekniikoita käytännössä. Oleellista alueellisessa standardoinnissa on paikallisten käytäntöjen tuntemus ja työnjako kansainvälisen standardoinnin kanssa. Asioita, joita erityisesti kannattaa tehdä alueellisesti:

  • Käytön ohjeistukset ja linjaukset
  • Alueelliset sanastot
  • Standardisovellusten profilointi tai laajentaminen
  • Uusien sovellusten kehittäminen (standardoimattomat alueet)
  • Esimerkit hyvistä käytännöistä
W3C:lla ei esimerkiksi ole standardeja hakemistojen tai niiden rakenteen toteuttamisesta, tämä kuulu pikemminkin alueellisen standardoinnin piiriin. Sen sijaan semanttinen web voi auttaa ratkaisemaan ongelmat tiedon ryhmittelyssä. Semanttisessa webissä tieto on dynaamista ja sitä jäsennellään hauilla: voidaan luoda tilanteeseen sopiva tietopaketti (sivu tms. kokonaisuus) "lennossa".

Yleiskeskustelua

  • Muilla mailla ei ilmeisesti juurikaan ole JHS:ia vastaavia suosituksia (ainakin Tanskalla on). Näyttää kuitenkin siltä että tällaiseen suuntaan ollaan menossa.
  • Miten verkkopalveluiden käyttäjät voitaisiin ottaa paremmin mukaan JHS:ten kehittämiseen? Tällä hetkellä luonnosvaiheessa olevia suosituksia voi kommentoida kuka tahansa. Ideaalitilanne olisi että suosituksia tehtäessä (ja käytettäessä) julkishallinto, käyttäjät ja tekninen tuottaja kommunikoisivat ahkerasti keskenään.
  • Ostaja saa mitä tilaa: jos julkishallinto tai palvelun käyttäjät eivät osaa vaatia esim. esteettömyyttä tai uuden tekniikan innovatiivista hyödyntämistä, niitä tuskin saadaankaan. JUHTA:lla on tekeillä ohjeita (suositus?) tarjouspyynnön järjestämiseksi.

Mitkä ovat JHS-työn suurimmat haasteet ja niiden ratkaisukeinot?

Nykänen:
Julkishallinnon motivoiminen pitkäjänteiseen kehitystyöhön, jonka tulokset eivät heti ole nähtävissä. Tämä voitaisiin tehdä osoittamalla kehitystyön kokonaishyödyt.
Kervinen:
JHS-suositusten tuominen laajempaan tietoisuuteen ja käyttöön. Muiden keräämien kokemusten hyväksikäyttö uusissa projekteissa. Nämä voitaisiin tehdä tuomalla esiin hyviä käytäntöjä (kuten laatukilpailussa).
Karttaavi:
Resurssipula, johon ratkaisuna voisi olla verkostoituminen, jolla saataisiin hyviä asiantuntijoita projektien käyttöön.
Dietrich:
Verkkopalveluprojektien monimutkaisuus ja laajuus. Ratkaisuna valmiit ohjeet ja standarditavat (kuten JHS-suositukset), joiden käyttöön johdatetaan koulutus- ja seminaaritilaisuuksissa. Myös JHS-tiedotusta tarvitaan lisää.
Romakkaniemi:
Tietoisuutta JHS-suositusten olemassaolosta ja käytöstä voisi lisätä koulutuksella ja verkostoitumisella. Suosituksia voisi myös tehdä käytännönläheisemmiksi.