• kokonaan valkoinen
• vaaleanpunaiset siivet, valkoinen purje
• vaaleanpunaiset siivet, tummemman (sini)punainen purje
• violetit siivet, vaaleanvioletti purje
• siniset siivet, valkoinen purje
• tummanvioletit siivet, vaaleammanvioletti purje (tavallisin väri)

Vasemmalla muoto, jolla on siniset siivet ja valkoinen purje. Oikeanpuoleinen kukinto on kävelyretken punaisimmasta yksilöstä ja ehkä vähälukuisin väri kokovalkoisen ohella.

Näin pienellä otoksella näyttäisi myös siltä, että valkoiset ja vaaleanpunaiset yksilöt ovat keskimääräistä hennompia, kun taas suurimmat yksilöt ovat noita tummanvioletteja.

Lupiini on tulokaslaji, joten kaikkialla sitä ei soisi kasvavan. Laji syrjäyttää vaatimattomampia ja karuun maahan sopeutuneita alkuperäislajeja, minkä kyllä uskoo vyötärönkorkuisessa lupiiniviidakossa kävellessä.

Mantelipilviä Senaatintorilla tänään klo 17. Aurinko paistaa ohuemman reunaosan läpi, jolloin keskusta jää tummemmaksi. Renkaan muotoinen pilvi ei kuitenkaan ole, kuten IS:n uutinen voisi antaa ymmärtää.

Mantelipilvi tunturin yllä Abiskossa kesäkuussa 2004.

Wikipedia kertoo lisää mantelipilvistä, suunnilleen samat asiat kuin Ihmeellinen luonto — Sää -kirja (Burroughs ym. 1997). Youtubessa on nopeutettu video mantelipilven elämästä.

Täytynee tehdä Picasaan oma sivupohja; kaikissa valmiissa sivupohjissa olisi jotain viilattavaa.

Tuomen (Prunus padus) avautuvia lehtiä.

Perusteluita palkinnolle (nähtävillä toistaiseksi myös OPM:n etusivulla ja Virtuaaliyliopiston uutisessa):

Opetusministeriö halusi palkita yksittäisen henkilön tuottaman erinomaisen kokonaisuuden, jossa on taitavasti käytetty hyväksi tietoverkkojen mahdollisuuksia. Blogia on käytetty mielekkäästi pedagogisen materiaalin alustana. Ammattimaisesti toteutetun, laaja-alaisen sivuston sisällöt ovat niin yleistajuisia, että niitä on mahdollista hyödyntää yläkoulun ja erityisesti lukion biologian opetuksen tukena.

Kiitokset OPM:lle palkinnosta, Lauralle ehdotuksesta ja Tuhat sanaa -blogin Tuijalle vinkkauksesta :)

CC-lisensoidun sisällön julkaiseminen ei täällä varmasti lopu tähän.

Etiketin mukaan laji on Erotylus debauvei Demay. Tämä kuitenkaan tuskin on lajin nykyinen nimi, sillä Google ei löydä nimellä yhtään sivua. Sen sijaan useamman lähteen mukaan on olemassa laji Cypherotylus debauvei Demay/(Demay). Laji onkin ehkä siirretty tähän sukuun. Cypherotylus taas on synonyymi nimelle Gibbifer. Jospa laji onkin Gibbifer debauvei, josta löytyy muutamia hakutuloksia.

Nimen varmistaminen vaatisi kirjallisuutta, jota ei verkosta löydy (varsinkaan tällaisesta heikommin tunnetusta Etelä-Amerikkalaisesta lajista).

Joka tapauksessa koppis kuuluu Erotylidae -heimoon (englanniksi Pleasing Fungus Beetles, “miellyttävät sienikovakuoriaiset”). Heimossa on n. 3200 lajia, joista monet ovat räikeän puna-oranssi-mustakuviollisia. Piilottelevan elämäntyylinsä takia niitä on kuitenkin hankala nähdä. Ravintonaan ne käyttävät sieniä; eri suvut ovat erikoistuneet eri sieniryhmiin.

Lajin luokittelu lienee siis (hyönteisistä alaspäin) Insecta: Coleoptera: Cucujoidea: Erotylidae: Gibbifer debauvei (Demay 1838).

Pari muuta lähisukuista lajia Mannerheimin kokoelmasta. Lajinimi tarkistamattomana etiketistä.

Erotylus variegatus Fabr var. major

Barylopus erichsoni Lacord

Lähteenä myös

Wêgrzynowicz, P. 2002: Morphology, phylogeny and classification of the family Erotylidae based on adult characters (Coleoptera: Cucujoidea). Genus 13(4):435-504.

Onnistuuko kilpailu Wikipedian kanssa? Tämä tuli mieleen kun ensimmäisen kerran kuulin projektista. Aivan suora Wikipedian lajisivujen kilpailija EoL ei kuitenkaan ole: sisältöä ei ole tarkoitus tuottaa taas uudestaan, vaan tärkeässä osassa on tiedonmurusten kokoaminen muista lähteistä. Mukana on tietoa Wikipediasta, Fishbasesta ym. olemassaolevista palveluista. Lisäksi taustalla on vanhan kirjallisuuden skannausprojekti: monien lajien sivuilta on linkkejä skannattujen kirjojen sivuille. Esimerkistä käy muuttohaukan sivu.

Projekti on amerikkalainen, mikä näkyy ainakin aluksi mm. nimistössä (esim. lapintiainen on esillä amerikkalaisella nimellä American Chickadee). Myöhemmin kansainvälisyyttä lienee tarkoitus lisätä. Eurooppalaisillakin on ollut suunnitelmia vastaavasta projektista, mutta asia ei ole edennyt pidemmälle.

Kokonaiskuvan hahmottaminen palvelusta näin nopeasti on hankalaa: mukana on paljon sisältöpaloja, toimintoja, kuvia, linkkejä ym. materiaalia. Mielenkiintoinen on “liukukykin”, jolla tekstin syvällisyyden voi valita noviisitasosta ammattilaistasoon. Käytännön toimivuuteen täytynee palata myöhemmin.

Iloinen asia on tekstien lisensointi Creative Commons -lisensseillä (ja Wikipediasta lainatut GNU Free Documentation -lisenssillä).

(täydennetty 1.3.2008)

Lisää kuvia taivaankappaleista Flickrissä:

www.flickr.com Mikko/biomi.org’s Space photoset

Kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Marko Pesun mukaan “lauha talvi harhauttaa erityisesti kasveja, jotka ovat peräisin mantereiden sisäosista. Mantereinen ilmasto tarkoittaa selkeitä vuodenaikoja: talvella on pakkasta ja lämpö kertoo keväästä ja kasvukauden alkamisesta.”

Linnutkin reagoivat säähän: tali- ja sinitiaisten laulua kuulee jo säännöllisesti.

Lisäys 16.2.: Pähkinäpensaan hedekukintoja Vantaanjoen varressa tänään.

Yhden lauseen tagline tai sivuston kuvaus. Ei välttämätön, jos sivuston tai organisaation nimi kertää mistä on kyse. Jos etusivulla on organisaation tai sen toiminnan kuvaus, sen kannattaa olla hyvin lyhyt.

Title, joka tuo hakukonenäkyvyyttä ja toimii hyvin kirjanmerkeissä. Pääasia ensimmäiseksi, hömpötykset (tervetulotoivotukset yms.) kokonaan pois. Mitä hakusanoja sivustoa etsivät todennäköisesti käyttävät ja missä taivutusmuodossa?

Red Bull tulee suomenkielisessä Googlessa toisena hakusanalla “welcome”, mutta ei mahdu kymmenen kärkeen sanalla “energiajuoma”. Kuvaustekstissäkin puhutaan vain polkypyöräilystä. (Tämä toimii vain jos firma on jo laajasti tunnettu.)

Selkeät aloituskohdat käyttäjien todennäköisimmin tarvitsemiin asioihin (1-4 kpl) ja muuta käyttäjien kannalta arvokasta sisältöä. Kerro myös miten eroat kilpailijoistasi ja miksi olet parempi kuin he.

Hakulomake: parin sana levyinen input-kenttä ja selkeä hakupainike.

Konkreettista sisältöä esillä, ei vain kuvailua mitä sisältöä jostain muualta löytyy.

Linkit aloitettuna avainsanalla tai tärkeimmällä asialla, jotta niiden silmäily olisi helpompaa. Älä toista linkeissä tarpeettomia sanoja (esim. organisaation nimeä).

Wikipedian GeoHack-työkalun linkkilistasta on vaikea löytää haluamaansa, koska kaikki linkit alkavat samoilla sanoilla.

Pääsy arkistoon, jossa etusivulla aikaisemmin olleet artikkelit yms. ovat listattuna. Näin kävijät löytävät uudelleen sisällön, jonka muistavat olleen aiemmin etusivulla.

Kuvia, jotka merkitsevät jotain. Asiaan liittymättömät koristekuvat voivat olla enemmän häiriöksi kuin hyödyksi.

Vain sopivasti grafiikkaa. Älä ylistailaa tärkeää sisältöä. Käyttäjät helposti jättävät huomiotta graafiset elementit, jos ne ovat mainosmaisia. Kiinnitä käyttäjän huomio sisällöllä tai noudattamalla yleisesti käytettyä tyyliä (esim. navigointivalikot, välilehdet), älä räikeydellä.

Tarkemmin mm. Jakob Nielsenin artikkeleissa Top Ten Guidelines for Homepage Usability ja The Ten Most Violated Homepage Design Guidelines.