Onnistuuko kilpailu Wikipedian kanssa? Tämä tuli mieleen kun ensimmäisen kerran kuulin projektista. Aivan suora Wikipedian lajisivujen kilpailija EoL ei kuitenkaan ole: sisältöä ei ole tarkoitus tuottaa taas uudestaan, vaan tärkeässä osassa on tiedonmurusten kokoaminen muista lähteistä. Mukana on tietoa Wikipediasta, Fishbasesta ym. olemassaolevista palveluista. Lisäksi taustalla on vanhan kirjallisuuden skannausprojekti: monien lajien sivuilta on linkkejä skannattujen kirjojen sivuille. Esimerkistä käy muuttohaukan sivu.

Projekti on amerikkalainen, mikä näkyy ainakin aluksi mm. nimistössä (esim. lapintiainen on esillä amerikkalaisella nimellä American Chickadee). Myöhemmin kansainvälisyyttä lienee tarkoitus lisätä. Eurooppalaisillakin on ollut suunnitelmia vastaavasta projektista, mutta asia ei ole edennyt pidemmälle.

Kokonaiskuvan hahmottaminen palvelusta näin nopeasti on hankalaa: mukana on paljon sisältöpaloja, toimintoja, kuvia, linkkejä ym. materiaalia. Mielenkiintoinen on “liukukykin”, jolla tekstin syvällisyyden voi valita noviisitasosta ammattilaistasoon. Käytännön toimivuuteen täytynee palata myöhemmin.

Iloinen asia on tekstien lisensointi Creative Commons -lisensseillä (ja Wikipediasta lainatut GNU Free Documentation -lisenssillä).

(täydennetty 1.3.2008)

Yhden lauseen tagline tai sivuston kuvaus. Ei välttämätön, jos sivuston tai organisaation nimi kertää mistä on kyse. Jos etusivulla on organisaation tai sen toiminnan kuvaus, sen kannattaa olla hyvin lyhyt.

Title, joka tuo hakukonenäkyvyyttä ja toimii hyvin kirjanmerkeissä. Pääasia ensimmäiseksi, hömpötykset (tervetulotoivotukset yms.) kokonaan pois. Mitä hakusanoja sivustoa etsivät todennäköisesti käyttävät ja missä taivutusmuodossa?

Red Bull tulee suomenkielisessä Googlessa toisena hakusanalla “welcome”, mutta ei mahdu kymmenen kärkeen sanalla “energiajuoma”. Kuvaustekstissäkin puhutaan vain polkypyöräilystä. (Tämä toimii vain jos firma on jo laajasti tunnettu.)

Selkeät aloituskohdat käyttäjien todennäköisimmin tarvitsemiin asioihin (1-4 kpl) ja muuta käyttäjien kannalta arvokasta sisältöä. Kerro myös miten eroat kilpailijoistasi ja miksi olet parempi kuin he.

Hakulomake: parin sana levyinen input-kenttä ja selkeä hakupainike.

Konkreettista sisältöä esillä, ei vain kuvailua mitä sisältöä jostain muualta löytyy.

Linkit aloitettuna avainsanalla tai tärkeimmällä asialla, jotta niiden silmäily olisi helpompaa. Älä toista linkeissä tarpeettomia sanoja (esim. organisaation nimeä).

Wikipedian GeoHack-työkalun linkkilistasta on vaikea löytää haluamaansa, koska kaikki linkit alkavat samoilla sanoilla.

Pääsy arkistoon, jossa etusivulla aikaisemmin olleet artikkelit yms. ovat listattuna. Näin kävijät löytävät uudelleen sisällön, jonka muistavat olleen aiemmin etusivulla.

Kuvia, jotka merkitsevät jotain. Asiaan liittymättömät koristekuvat voivat olla enemmän häiriöksi kuin hyödyksi.

Vain sopivasti grafiikkaa. Älä ylistailaa tärkeää sisältöä. Käyttäjät helposti jättävät huomiotta graafiset elementit, jos ne ovat mainosmaisia. Kiinnitä käyttäjän huomio sisällöllä tai noudattamalla yleisesti käytettyä tyyliä (esim. navigointivalikot, välilehdet), älä räikeydellä.

Tarkemmin mm. Jakob Nielsenin artikkeleissa Top Ten Guidelines for Homepage Usability ja The Ten Most Violated Homepage Design Guidelines.

Sivusto on vuosien varrella ollut yhdessä ja toisessa eri osoitteessa. biomi.org:in varasin syksyllä 2002 (linkit Internet Archiveen, joka ei juuri nyt toimi kunnolla). Blogi tuli mukaan syksyllä 2004.

1997

1998

1999

1999

2002 (biomi.org)

2002

2003

2005

Juhlan kunniaksi muutama työpöydän taustakuvaksi sopiva talvinen kuva (1280×1024 pikseliä, CC-lisenssi):

Montrealin kasvitieteellinen puutarha. Teksteissä on ilmeisesti yritetty käyttää kasviteemaa, mutta linkkien merkitys jää hämäräksi. (Teemojen käyttö oli suositumpaa 1990-luvuilla; sivujen ulkoasukin tuntuu olevan tuolta ajalta.)

Green pages sisältää puutarhanhoitotietoa, Branching out merkitsee linkkejä. Activities-sanaa on toistettu turhaan ja kokoelmien esittely alkaa hehkutussanalla Outstanding. Ensimmäisen sanan pitäisi olla avainsana, joka selvittää mistä linkissä on kyse.

Desert Botanic Garden. Tekstit ovat lyhyitä, selkeitä ja näyttelyorganisaatioiden vakiintuneen ja hyväksi todetun käytännön mukaisia.

(Lisää verkosta poimittua löytyy Signal vs. Noise -blogin Screens Around Town -postauksista)

Molemmat järjestelmät keräävät luontohavaintoja suurelta yleisöltä, mutta tekevät tämän hieman eri periaattein. Eroja löytyy etenkin havaintojen omistussuhteista mutta myös käytön rajoituksista. (Periaatteet selviävät lukemalla Hatikan ja Tiiran(pdf) käyttöehtoja.)

Periaatteet pohjautuvat lopulta lakeihin ja siihen mitä niiden pohjalta voidaan tai pitää tehdä. Havaintojen käsittelyyn voidaan liittää ainakin tekijänoikeuslaki, luonnonsuojelulaki, sopimuslaki, arkistolaki ja julkisuuslaki. Ja koska lait ovat usein monitulkintaisia, on tuloksena sellainen soppa, etteivät lakimiehetkään saa niistä helposti selvää. Käytännössä havaintojen omistus- ja käyttökysymykset voivat joissain tilanteissa olla avoimia kunnes Korkein oikeus antaa niistä päätöksensä.

Havaintojen kerääminen yleisöltä ei ole uutta toimintaa, esim. talvilintulaskennoissa on toimittu näin jo yli 50 vuotta. Suuri muutos on kuitenkin tapahtunut kun nykyiset tietojärjestelmät mahdollistavat tietojen keräämisen, välittämisen ja käsittelyn aiempaa paljon tehokkaammin, halvemmin ja suuremmassa mittakaavassa. Ja kun erilaisia toimijoita on mukana entistä enemmän, ristiriitojenkin todennäköisyys kasvaa.

(Huomautus: Kirjoittaja on työnsä puolesta mukana tekemässä Hatikkaa ja aikaisemmin harrastuspohjalta myös Tiiraa.)

Kommentissa taitaa olla kyse pikemminkin siitä, että ihmiset eivät tekisi työtä ilmaiseksi, jos työllä tarkoitetaan toimeentulon hankkimista.

Moni kuitenkin käyttää uusia bisnesmuotoja, joissa esim. levyjen myyminen ei toimi muusikon tulonlähteenä, vaan pikemminkin mainontana. Tulot tulevat sitten live-esiintymisistä.

Samantyyppistä logiikkaa olen itse päässyt muutaman kerran hyödyntämään valokuvaamisessa. Kaikki verkossa olevat kuvani (esim. biomi.org/gallery) ovat Creative Commons -lisensoituja. Sivusto toimii mainoksena, joka on luonut muutaman palkallisen kuvaprojektin.

Toisaalta, monet antavat luomuksiaan ilmaiseksi muiden käyttöön, koska niiden tuottaminen ei ole heille työtä vaan huvia. Se lienee esim. Flickrin CC-lisensoitujen kuvien suuren määrän takana. (Ks. myös aiempi juttuni Valokuvien myynti muutoksessa) Harrastuspohja tukee myös individualismia: kun ei ole ketään sanelemassa millainen luomuksesta pitäisi tulla, voi vapaasti toteuttaa itseään.

Vanhemmalle polvelle tämä ei välttämättä vaikuta ongelmalta: kirjojahan on käytetty jo iät ja ajat. Mutta nuoremmille, netin keskellä kasvaneille kirjat voivat jäädä etäisiksi tiedonhaun keskittyessä luontevasti verkkoon. Usein kuulee sanottavan nuoremman polven asenteesta tietoon “jos sitä ei ole netissä, se ei ole tärkeää”.

Verkossa on kyllä tieteellistä tietoa suomeksikin, mutta se on säännönmukaisesti suppeaa (esim. uutisia, tiedotteita, luentomateriaalia asioita ranskalaisin viivoin) tai sen laadun kanssa on niin ja näin (monet suomenkielisen Wikipedian artikkelit (ainakin toistaiseksi?)). Laajempia tiedejulkaisujakin löytyy (ks. esim. Suomen ympäristökeskuksen), mutta ne yleensä vaativat alan tuntemista ennalta tai ovat viranomaisille/ammattilaisille suunnattuja raportteja, joilla on vähän käyttöä yleisölle.

Esimerkki: Evoluutio

Yksi räikeä esimerkki biologian alalta on evoluution ja evoluutioteorian esittely. Evoluutio on yksi biologian keskeisimmistä käsitteistä ja evoluutioteoria sen tieteellinen selitysmalli. (Mikään ei käy järkeen biologiassa, paitsi evoluution valossa kuuluu Theodosius Dobzhanskyn tunnettu lause). Kun sanoilla evoluutio ja evoluutioteoria tekee haun suosituilla Google.fi:llä (20 ensimmäistä sivua), MSN.fi:llä (10 sivua), ja Suomi24:llä (10 sivua) on tuloksena 27 eri sivua, jotka jakautuvat aiheittain seuraavasti:

Sivun aihe

• tieteellinen 52 %
• perustietoja 26 %
• soveltamista 11 %
• silpputietoa 15 %
• epätieteellinen 33 %
• luomisoppi 33 %
• ei biologiaan liittyvä tai ei suomenkielinen 15 %

(ks. sama piirakkakaaviona)

Puolet sivuista on jotakuinkin tieteellisiä, kolmasosa epätieteellisiä ja loput eivät liity aiheeseen tai ovat muulla kielellä kuin suomeksi. Neljäsosa sivuista tarjoaa perustietoja evoluutiosta, mikä vaikuttaa kohtuullisen hyvältä, mutta kun kaikki sivut luokittelee

Sivun tuottaja

• yksityishenkilö 41 %
• tieteellinen tai opetusorganisaatio 19 %
• muu organisaatio 19 %
• ei biologiaan liittyvä tai ei suomenkielinen 15 %
• Wikipedia 7 %

Ylivoimaisesti merkittävimpiä sisällöntuottajia ovat yksityishenkilöt. Tieteelliset ja opetusorganisaatiot vastaavat vain viidesosasta sivuja, ja niistäkin osa on uutisia tai silpputietoa tarjoavaa luontomateriaalia esityksiä.

Tieteellistä perustietoa tarjoavista sivuista vain yksi on “virallista”, opetushallituksen oppimateriaalia, jonka voi olettaa olevan ammattilaisten tekemä. Muut ovat yksityishenkilöiden tekemiä tai osa Wikipediaa.

Sen lisäksi että oma evoluutiosivuni on hakujen kärkijoukossa, sitä käytetään säännöllisesti koulujen biologian opetuksessa: opettajat ohjaavat koululaisia sille evoluutiosta oppimaan. Pitäisikö tästä olla ylpeä vai kauhuissaan? Perustetaanko koulujen biologian opetus tekstiin, jonka opiskelija on tehnyt harrastuksenaan joskus vuosia sitten?

Ilmeisesti tarve käyttää verkkoa tietolähteenä on niin suuri, että laadun vaatimus jää toiseksi. (Oletan että kouluilla ja koululaisilla on käytössään oikeita biologian oppikirjojakin.)

Kuka tuottaisi tietoa?

Suomessa ei liene tahoa, jonka tehtävänä olisi tuottaa tällaista perustietoa ilmaiseksi saataville. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskus tiedottaa luonnon tilan muutoksista, mutta ilman perustietoja biologiasta monet asiat tulevat helposti väärinymmärretyiksi. Perustietoja puolestaan tarjoavat kirjakustantamot koulu- ja tietokirjojen muodossa, eikä niiden kannalta ei ole järkevää julkaista tietoa ilmaiseksi.

Mikä siis neuvoksi? Onko tarpeen että ammattimaisesti tuotettua tietoa esim. evoluutiosta olisi tarjolla verkossa enemmän, vai riittävätkö Wikipedia ja yksityishenkilöiden omat sivut?

Jos tiedon tuottamista vaikeuttaa se, että mikään yksittäinen organisaatio ei ole siitä vastuussa, onnistuisiko vastuun jakaminen Wikin avulla? Miten olisi tiedewiki, jota päivittävät eri alojen ammattilaiset? Ammattilaisilla voisi olla enemmän motivaatiota kirjoittaa tällaiseen kuin kaikille avoimeen Wikipediaan.

PS. Kahden vuoden päästä on evoluutioteorian juhlavuosi: Charles Darwinin Lajien synty-kirjan julkaisemisesta tulee kuluneeksi 150 vuotta. Ehkä viimeistään silloin jotain julkaistaisiin?

Osa opinnoista on välineriippumattomia ja osa keskittyy tiettyihin viestimiin. Sähköistä viestintääkin sivutaan, mutta se käsittelee radiota ja televisiota. Kumpi on todennäköisempää: tutkija tee urallaan radio-ohjelmia vai podcasteja? Kirjoittaa juttuja sanomalehtiin vai verkkoon (omaan blogiinsa, tieteelliselle sivustolle tai jollekin siltä väliltä)? Toki radiojuttujen tekemisen opettelu auttaa paljon myös podcastien tekemisessä, mutta olisiko aika ottaa verkkomedia mukaan muiden rinnalle?

Viestinnän opiskelijoille on kyllä tarjolla verkkoviestintääkin. En ole viestinnän ammattilainen, mutta ainakin näitä asioita kannattaisi myös sivuta:

• Perustiedot www:stä ja internetistä
• Webin kaksisuuntaisuus ja sosiaalisuus
• Kirjoittaminen verkkoon (ytimekkyys vs. mahdollisuus julkaista paljon asiaa)
• Esimerkkejä tieteellisten tahojen verkkosivuista ja julkaisutavoista
• Open Access
• Tieteelliset verkkojulkaisut (populääreistä ammattijulkaisuihin)
• Blogit
• Henkilökohtaiset verkkosivut
• Podcastit
• Wikipedia (ja vastaavat, esim. Wikispecies, Wikibooks)
• Nopola news (ja vastaavat)
• Keskustelufoorumit (esim. Ikkuna Suomen luontoon)
• Youtube (ja vastaavat)

Tällaisia lajisivuja voi käytää hyväksi hyvin monenlaisissa yhteyksissä. Kuvittele Wikipediaa: kun jostain lajista kerrotaan jonkin artikkelin yhteydessä, lajinimestä johtaa linkki juuri tätä lajia kuvaavalle sivulle. Jos lukija ei tiedä mistä tai millaisesta lajista on kyse, hän voi käydä lukemassa tarvittavat tiedot helposti. Kun tiedot esitetään sopivalla tavalla, voi lajisivuja käyttää niin tieteellissä kuin yleistajuisissakin yhteyksissä.

Harmittavan usein tämäntyyppiset viralliset projektit kaatuvat (usein rahoituksen puutteeseen). Tyyppinäytteiden valokuvauksen tärkeyden (E-Type Initiativessa) esiin nostanut ja Wilsonin ideaa edistämään pyrkinyt All Species foundation on tästä esimerkki: sen sivustoa ei ole päivitetty pariin vuoteen ja työkalusivustonkin rekisteröintiaika on mennyt umpeen.

Virallisen projektin sijasta lajisivuja ollaan toteuttamassa muualla, perinteisestä poikkeavin keinoin. Wikipedia ja Wikispecies ovat luomassa lajisivustoja vauhdilla. Eläimistä puhuttaessa Animal Diversity Web on ollut edelläkävijä, mutta saako Wikipedia sen kiinni koossa ja laadussa?

Toisaalta kaiken tiedon ei tarvitse olla yhdessä paikassa. Roderic Pagen iSpecies-hakukone käyttää erilaista taktiikkaa: tiedot haetaan lajinimen avulla erilaisista tietokannoista: valokuvia Yahoon kuvahakupalvelusta, artikkeleita Google Scholarista, samalla linkittäen mm. GBIF:n lajihavaintoportaaliin ja NCBI:n proteiini- ja geenipankkiin.

Jotain samantyyppistä on suunnitteilla myös Hatikan yhteyteen. Myös Tiira-lintuhavaintojärjestelmässä on samantyyppinen ominaisuus: jokaisesta lintulajista on sivu, jolle on koottuna tilastotietoja ko. lajista Tiiran havaintojen perusteella.

Vetovoimasta

Kirjoitin noin vuosi sitten Wikipedian luotettavuudesta perustuen Nature-lehden selvitykseen. Sen jälkeen oma Wikipedian käyttöni on lisääntynyt tasaisesti. Miksi?

Vaikka Wikipedia ei olisikaan yhtä luotettava kuin esim. perinteiset tietosanakirjat, riittää se mainiosti silloin kun on kyse asioista jotka on vain “mukava tietää” (tosin nämä asiat voivat jäädä mieleen ilman muistoa niiden luotettavuudesta). Tarkempaa tietoa tarvittaessa tiedon voi tarkistaa myös muualta, mikä olisi usein hyvä tapa perinteisempienkin julkaisujen kanssa.

Muuten Wikipedia on (useimpien artikkelien kohdalla) ylivertainen perinteisiin tietosanakirjoihin ja muihin verkkosivustoihinkin verrattuna:

1) Ajantasaisuus

Ajankohtainen faktatieto päivitetään Wikipediaan usein hyvin nopeasti. Perinteiset kirjat tuntuvat Wikipedian rinnalla vanhoilta jo ilmestyttyään. Vaikka nopeus muutaman minuutin mittakaavassa ei olekaan tärkeää, oli mukava huomata että Nobelin rauhanpalkinnon saaja oli päivitetty suomalaiseen Wikipediaan muutamassa minuutissa julkistuksen jälkeen, ennen kuin esim. Helsingin sanomat, CNN tai BBC ehtivät siitä uutisoida.

2) Verkkomaisuus (hyperlinkit)

Wikipediaan jää helposti koukkuun kun alkuperäisen aiheen linkeistä löytyy uutta mielenkiintoista luettavaa. Paperikirjoista ei linkkejä löydy, eikä usein “virallisilta” verkkosivuiltakaan. Wikipediassa hypertekstin mahdollisuudet on hyödynnetty paremmin kuin (lähes) missään muualla. Tällainen kannustaa varmasti oppimiseen.

3) Esitystapa

Verkossa oleva tieto on keskimäärin hajanaista ja/tai asiaa jo tuntevalle suunnattua, jonka takia selkeän kokonaiskuvan muodostaminen on usein vaikeaa. Esim. tutkijoiden tuottama tieto omasta alastaan on usein opetusmateriaalia: ydinasioita ranskalaisin viivoin esitettynä, olettaen että perusasiat ja termit ovat lukijalla hallussa (esim. Välimeren kasvillisuus 1 ja 2).

Wikipediassa sen sijaan käsiteltävä asia määritellään lyhyesti heti aluksi, ja muutenkin on esitetty selkeästi ja yleistajuisesti tarpeellisine taustatietoineen (esim. Välimeren kasvillisuus). Kun yksittäisten ihmisten ei tarvitse ottaa koko kirjoitustyötä vastuulleen, ei suuresta työmäärästä ja ajanpuutteesta synny ongelmaa kokonaisuudelle.

4) Osallistumismahdollisuus

Ainakin itse opin paremmin jos pääsen kirjoittamaan ja tekemään asioista yhteenvetoja kuin pelkästään lukemalla. Wikipediassa kirjoitus- ja osallistumismahdollisuus on yhdistettynä tietolähteeseen. Henkinen (ja joskus tekninen) kynnys muokkaamiseen on kuitenkin olemassa, varsinkin luetuimpien artikkelien kohdalla.

Asiantuntijoista

Asiantuntijat eivät osallistu kovinkaan paljon Wikipedian rakentamiseen, vaan tieto tulee yleensä innokkailta asianharrastajilta. Miksi? Muutamia mieleen tulleita syitä:

1) Kun tekee jotain asiaa työkseen, ei into riitä siihen enää vapaa-ajalla. Tämän olen huomannut itsekin: niin muutamana keväänä kun sain palkkaa sivutoimisesta lintujen laskemisesta, en käynyt vapaa-ajalla linturetkillä juuri lainkaan.

2) Tutkijoiden menestyminen mitataan yleensä tieteellisten julkaisujen määrällä. Tästä näkökulmasta kirjoittaminen Wikipediaan on turhaa. Vaikka julkaisuluetteloon voisikin lisätä myös yleistajuisia kirjoituksia, tieto Wikipedian kirjoittamiseen osallistumisesta vaikuttaisi siinä silti erikoiselta. Mutta jonkunhan pitäisi tässäkin ottaa ensimmäinen askel. Jospa minä kokeilisin vuodenvaihteessa…

3) Useimmiten tutkijat haluaisivat myös oman nimensä esille kirjoittajaksi (tämä on standardi perinteisissä julkaisuissa). Vaikka kirjoittajien nimet periaatteessa löytyvätkin artikkelin historia-sivulta, ei se useimpien mielestä liene riittävää.

4) Asenne kirjoitusten omistamisesta: joillekin on suuri pala että muut voivat muokata hänen tekemäänsä ja viimeistelemäänsä kirjoitusta.

Arvostuksesta

Verkkobrändien arvostus Suomessa 2006 -tutkimuksessa Wikipedia (ilmeisesti suomenkielinen versio) sijoittui sijalle kahdeksan.

Syinä Wikipedian arvostettavuuteen voivat olla

• Paras omalla alallaan. Wikipedia on hyvä tietolähde kun halutaan ottaa selvää selkeästä käsitteestä. Muut vastaavat sivustot ovat suppeampia ja joskus vielä maksullisia.
• Ilmaisuus ja mainoksettomuus. Tämä on montaa tutkimuksessa menestynyttä sivustoa yhdistävä tekijä.
• Yhteisöllisyys. Wikipedia ei ole suuren organisaation tuottamaa tietoa jota vain tarjottaisiin suurelle yleisölle (kuten monet perinteiset verkkopalvelut ovat), vaan käyttäjiensä muodostama kokonaisuus.
• Hyvä toteutus. Mm. verkkomaisuus ja tiedon selkeä esitystapa (ks. molemmista lisää yllä).

Tietojen mahdollinen epäluotettavuuskaan ei välttämättä ole arvostettavuuden näkökulmasta suuri ongelma: lähdekritiikki on ainakin USA:ssa yllättävän vähäistä.

Tulevaisuudesta

Uusimmassa Yliopisto-lehdessä (13/2006) on parin sivun juttu Wikipediasta. Siinä Tere Vadén uumoilee Wikipedian voittokulkua ja mullistavaa vaikutusta. Hänen mukaansa Wikipedia tulee muuttamaan asiantuntijuutta: kun tieto on kaikkien saatavilla, asiantuntijuus muuttuu tiedon muistamisesta suurten asioiden kokonaishahmotukseksi. Myös luotettavuusongelmat jäävät taakse kun ihmiset alkavat suhtautua tietoon uudella tavalla: tiedon vastaanottaminen muuttuu sen lisäämiseksi, muokkaamiseksi ja kritisoimiseksi.

Vadén pitää Wikipedian tärkeimpänä uutuutena näkökulmien moninaisuutta verrattuna aiempiin tietosanakirjoihin. Kuitenkin hänen ennustaa että nykyinen Wikipedia muotoutuu tieteellisrationaaliseksi ja muita näkökulmia kannattamaan tehdään vaihtoehtoisia Wikipedioita. Tämä kuulostaa loogiselta, esim. Amerikkalainen “(ääri)kristillinen Wikipedia” luomiskertomuksineen ja muine raamatullisine oppeineen ei kuulosta kaukaa haetulta.