Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa

06.07.2006 klo 20.48 • Aihe: Yleinen

Perustuu pääosin artikkeliin Anttila-Muilu, Sirpa & Jeronen, Eila: Tieto- ja viestintätekniikka maantieteen lukio-opetuksessa. Natura 3/2005. (Biologian ja maantieteen opettajien liiton jäsenlehti.)

Artikkelissa esitellään tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttötapoja maantieteen lukio-opetuksessa. Monia artikkelin neuvoja voi soveltaa myös laajemmin luonnontieteiden opetuksessa.

Maantiede, biologia ja geologia ovat visuaalisia tieteitä: niiden ilmiöitä voi hyvin havainnollistaa kuvin, kaavioin ja multimedian avulla. Paikkatietojärjestelmien nousu on tuonut tähän uusia mahdollisuuksia, ja myös opetustarpeita. TVT:n avulla voidaan havainnollistaa asioita, joiden esittäminen oli aiemmin hanakalaa. Suomessa TVT:tä käytetään opetuksessa kuitenkin melko vähän.

Hyvä oppimistulos syntyy ns. ankkuroivalla oppimisella. Siinä luodaan kehys tai tarina, joka sitoo abstraktin asian todelliseen maailmaan (ja arkielämään). Näin asiasta tulee opiskelijoille merkityksellisempi ja sen soveltaminen helpottuu.

TVT:n käyttömahdollisuuksia:

Sähköpostilla voi hoitaa yhteydenpitoa, usein tehokkaammin kuin ns. oppimisalustoilla.

Web tarjoaa paljon tietolähteitä, joskin etenkin suomenkielinen luonnontieteellinen tieto on edelleen kovin pinnallista kirjallisuuteen verrattuna. Oppilaan pitäisi myös tarkastella tietoja kriittisesti ja analysoida niitä, eikä vain kopioida (kuten usein tapahtuu).

Animaatiolla voidaan havainnollistaa liikettä tai muutosta (Esim. muuttolintujen saapumista Suomeen keväällä). Yhtenä ongelmana on animaation nopeuden säätäminen kaikille sopivaksi.

YLE:n opetusohjelmat perustuvat ankkuroivaan oppimiseen.

Oppimisalustat (termit vakiintumattomia) ovat ohjelmistoja, joita voidaan käyttää opetuksen järjestämiseen verkossa. Niiden avulla voidaan usein mm.

  • järjestää keskusteluja
  • tarjota dokumenttikokoelma (esim. opiskelumateriaalia)
  • tehdä harjoituksia ja palauttaa ne tarkistettaviksi

Oppimisympäristöissä on kuitenkin omat ongelmansa, hankalasta käytettävyydestä minulla on omakohtaisia kokemuksiakin. (Lisää oppimisympäristöistä).

Multimedia-arkistoilla voitaisiin tarjota opiskelumateriaalia esim. itseopiskeluun. Näiden laatiminen on vielä melko hajanaista, toisaalta webissäkin on tarjolla multimediaa.

GPS-laitteita voidaan hyödyntää maastotyöskentelyssä.

Videoprojektoria ja dokumenttikameraa voidaan käyttää monenlaisissa esitystilanteissa ja niiden opettelussa.

Virtuaalisten kenttäretkien (joita ei erityisesti selitetä) lisäksi myös "keholliset kokemukset" ovat tärkeitä. Niiden avulla on helpompi ymmärtää miten käsiteltävä asia ilmenee ja vaikuttaa tosielämässä.

Videoneuvottelua voidaan käyttää etäopetuksessa.

Nykyaikainen etäopetus perustuu pitkälti TVT:n käyttöön, mutta siitä ei tässä enempää.

Artikkelissa ei esitellä monia uudempia TVT:n opetuskäyttötapoja, esim. erilaisia keskustelumuotoja vertaisten kanssa tai blogeja (jotka tosin ehkä soveltuvat paremmin yliopisto- kuin lukiotason opetukseen).

 

Verkko-oppimisesta laajemmin mm. Piirtoheittimessä ja Työnimessä.

Kommentit

Tätä viestiä ei voi enää kommentoida.