Pääkaupunkiseudun sarvipöllöt 2005
Kesällä 2005 pääkaupunkiseudulla havaittiin hyvän myyrätilanteen ansiosta tavallista enemmän sarvipöllöjä. Kokosin satelliittikuville kaikki tietooni tulleet sarvipöllöhavainnot touko-elokuulta 2005 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueelta. Tulkinta poikueista on esitetty poikuekuvassa.
Havainnot on koottu Tringa-verkosta sekä verkon jäsenten pyynnöstäni lähettämistä havainnoista. Tämän perusteella pääkaupunkiseudulla pesi 17 paria sarvipöllöjä, mutta todellisuudessa pesiviä pareja lienee huomattavasti enemmän. Havaintojen keskittyminen Kaakkois-Helsinkiin kertoo paremminkin havainnoinnin kuin sarvipöllöjen jakautumisesta.
Sarvipöllöjen perusbiologiaa
Ravinto ja elinympäristö
Sarvipöllö on erikoistunut käyttämään ravintonaan pikkunisäkkäitä (myyriä ja hiiriä), jotka muodostavat kesäaikana yli 90 % ravinnosta. Tästä johtuen sarvipöllöjen pesintä on sidottu pikkunisäkkäiden esiintymiseen. Sarvipöllöt eivät ole kotipaikkauskollisia vaan liikkuvat saaliin perässä. Suomessa pesivien parien määrä vaihtelee 700 ja 7000 parin välillä ravintotilanteesta riippuen.
Sarvipöllöt ovat myös erikoistuneet saalistaman avomaalla. Saalistusmaiksi kelpaavat kaikenlaiset avo- ja viljelymaat pelloista heinittyneisiin niittyihin ja nuoriin taimikoihin. Valtaosan ravinnostaan sarvipöllöt pyydystänevät 1-5 km2 alalla, mutta saalistusalue voi olla suurimmillaan 11-26 km2. Lähekkäin pesivät linnut saalistavat osittain yhteisellä alueella.
Pesintä
Sarvipöllöt voivat pesiä hyvin lähekkäin. Tiheys Keski-Euroopassa on tavallisesti noin 10-50 paria/100 km2. Pesä on usein tiheässä kuusi-, mänty tai koivumetsikössä, mutta melkein mikä tahansa metsikkö saalistusmaiden lähellä kelpaa.
Naaras munii maaliskuun lopussa-toukokuussa tavallisesti 4-6 munaa (vaihteluväli 2-9) ja hautoo niitä 27-32 vuorokautta. Poikaset jättävät pesän 20-25 vuorokauden ikäisinä ja ovat lentokykyisiä noin viikon kuluttua. Onnistuneessa pesinnässä pesästä lähtee tavallisesti 2-4 poikasta, määrä kuitenkin vaihtelee ravintotilanteen mukaan. Poikaset voivat liikkua jo muutamien päivien aikana satojen metrien päähän pesästä.
Läpi kesän Suomessa liikkuu myös pesimättömiä sarvipöllöjä.
Lähteet
- Saurola, Pertti (toim.) 1995: Suomen pöllöt. Kirjayhtymä 1995.
Havaintoja ilmoittivat
Johan Ekroos, Stella From, Mikko Heikkinen, Hannu Holmström, Pasi Jürgens, Mauri Karonen, Timo Leppänen, Pekka Leskelä, Pekka Leskelä, Hannu Linkola, Anna-Maija Marttinen, Antti Mikala, Markku Mikkola-Roos, Henrik Murdoch, Klaus Niemelä, Tomi Pulkkinen, Marja Saarinen, Tuomo Salmela, Aarno Salminen, Jussi Salokorpi, Kimmo Sihvonen, Stacy Siivonen, Tapio Taponen, Hessu Timonen ja Pirjo Veijalainen.
