Perhoset

Espoon uhanalaisissa ja silmälläpidettävissä perhosissa on monipuolisesti metsien, avosoiden ja niittyjen lajeja. Muutaman Suomessa esiintymisensä reuna-alueella elävän lajin täkäläisen kannan olemassaolo on riippuvainen niiden esiintymisen ydinalueilla tapahtuvista kannanmuutoksista. Täten lajit voivat kadota Suomesta, vaikka niitä ei täällä uhkaisikaan mikään.

Uhanalaiset lajit

Haapatyttöperhonen, grå flickfjäril (Archiearis notha) VU

  • Esiintyminen Espoossa: Nuuksio, Röylä-Bodom
  • Elinympäristöt: metsät
  • Uhat: suuret kannanvaihtelut

Mittareihin kuuluva haapatyttöperhonen on Suomessa harvinainen; Se tunnetaan vain muutamilta paikoilta maamme eteläosista. Lisäksi lajin levinneisyysaleen, esiintymien ja yksilöiden määrä vaihtelee suuresti. Tämän takia laji on luokiteltu Suomessa uhanalaiseksi. Haapatyttöperhosten toukat elävät haavoilla, ja siksi laji on riippuvainen niiden esiintymisestä. Espoossa lajia on tavattu Röylän-Bodomin alueelta sekä Nuuksion metsistä.

Silmälläpidettävät lajit

Jalavatöyhtökoi (jalavakartanokoi) almögonlappmal (Bucculatrix albedinella) NT

  • Esiintyminen Espoossa: Espoonkartano
  • Elinympäristöt: metsät, perinneympäristöt
  • Uhat: rakentaminen, metsien muutokset

Jalavatöyhtökoi on pieni, alle senttimetrin mittainen valkea perhonen. Sen toukat elävät jalavien lehdillä. Lajia tavataan jalavaa kasvavista puistoista ja lehtometsistä, muun muassa Espoonkartanon pihan tuntumasta. Espoon lisäksi jalavatöyhtökoita on tavattu Manner-Suomesta vain muutamasta paikasta Uudeltamaalta, laajemmin sitä esiintyy etelämpänä Euroopassa, missä jalaviakin on runsaammin. Lajin uhkana on puistoalueilla tapahtuva rakennustoiminta ja jalavia hävittävät metsänhoitotoimet.

Ruttojuuriyökkönen, pestrotsfly (Hydraecia petasitis) NT

  • Esiintyminen Espoossa: Järvenperä, Mankkaa
  • Elinympäristöt: perinneympäristöt
  • Uhat: rakentaminen

Ruttojuuriyökkönen elää pääasiassa pihojen ja puutarhojen liepeillä, samoilla paikoilla missä sen ravintonaan käyttämät ruttojuuret (Petasites) kasvavat. Viime vuosina pienialaisia ruttojuuriyökköskantoja on tavattu Uudeltamaalta ja Kymenlaaksosta. Espoossa Järvenperässä elää pieni populaatio, lisäksi lajia on tavattu Mankkaalta. Koska ruttojuurikasvustot sijaitsevat yleensä asutuksen lähellä, ovat ne tavallista suuremmassa vaarassa joutua rakentamisen alle. Rakentaminen onkin jo tuhonnut useita ruttojuuriyökkösen esiintymispaikkoja pääkaupunkiseudulla. Laji on taantunut myös Keski-Euroopassa rakentamisen ja kosteikkojen kuivattamisen takia.

Poppelikääröyökkönen, vågbandat (Ipimorpha contusa) NT

  • Esiintyminen Espoossa: Nuuksio
  • Elinympäristöt: metsät
  • Uhat: suuret kannanvaihtelut, metsien muutokset

Poppelikääröyökkönen elää rehevissä, runsaasti haapoja kasvavissa sekametsissä. Suomessa laji elää levinneisyytensä rajamailla ja sitä tavataankin täällä hyvin vaihtelevasti: joinakin vuosina poppelikääröyökköset ovat täysin kadoksissa, joinakin toisina niitä taas löydetään kymmeniä. Tämä johtunee pääasiassa luonnollisista kannanvaihteluista, mutta myös haavikoiden vähenemisellä lienee osansa.

Varjotupsukoi, häxörtbrokmal (Mompha terminella) NT

  • Esiintyminen Espoossa: Nuuksio
  • Elinympäristöt: metsät
  • Uhat: metsien muutokset

Tupsukoit ovat saaneet nimensä useimpien lajien etusiivissä olevista suomutupsuista. Varjotupsukoi on kosteissa lehdoissa velholehdellä elävä harvinainen laji, jota Suomessa uhkaavat metsien uudistamis- ja hoitotoimet. Espoosta sitä on löydetty kahdesta paikasta Nuuksiosta.

Kehnämittari, pudermätare (Perconia strigillaria) NT

  • Esiintyminen Espoossa: Nuuksio
  • Elinympäristöt: suot, kalliot, metsät
  • Uhat: ojitus ja turpeenotto, metsien muutokset, avoimien alueiden sulkeutuminen

Kehnämittari elää suhteellisen harvinaisena eteläisimmän Suomen lämpimillä kanervaa kasvavilla paikoilla kuten rämeillä, kallioilla ja kangasmetsissä. Sen tapaa luontaisesta elinympäristöstään säännöllisesti, joskaan ei yleensä kovin runsaana. Nuuksion kansallispuistossa laji on vähälukuinen. Sitä uhkaavat muun muassa sopivien soiden ojitus ja metsäpaloalueiden väheneminen.

Maltsayökkönen, mållfly (Trachea atriplicis) NT

  • Esiintyminen Espoossa: Bodom
  • Elinympäristöt: perinneympäristöt
  • Uhat: suuret kannanvaihtelut

Puistoissa, niityn- ja metsänreunoilla, tienvarsilla ym. avoimilla alueilla elävä maltsayökkönen tunnetaan Espoosta Bodomin alueelta, jossa sitä esiintyi vuonna 2000 runsaasti. Laji on Suomessa harvinainen ja sen levinneisyysaleen, esiintymien ja yksilöiden määrä vaihtelee huomattavasti. Se arvellaan olleen 50-60-luvuilla nykyistä yleisempi. Nykyään se lasketaan silmälläpidettäviin lajeihin.

Maitepunatäplä, allmän bastardsvärmare (Zygaena filipendulae) NT

  • Esiintyminen Espoossa: Bodom
  • Elinympäristöt: perinneympäristöt, metsät
  • Uhat: avoimien alueiden sulkeutuminen, metsien muutokset

Maitepunatäplä on pieni mustahko perhonen, jonka siivillä on kirkkaanpunaisia täpliä. Sen esiintyminen on sidottu keltamaitteen (Lotus corniculatus) esiintymiseen: maitepunatäplien toukat elävät vain tällä kasvilla. Espoosta maitepunatäplä tunnetaan ainakin Bodomin alueelta. Sitä uhkaavat avoimien alueiden sulkeutuminen niittyjen laidunnuksen ja metsäpalojen vähennyttyä.