Nisäkkäät

Uhanalaiset lajit

Liito-orava, flygekorre (Pteromys volans) VU, EU2, EU4

  • Esiintyminen Espoossa: Nuuksio (etenkin Nuuksionpää ja Lakisto)
  • Elinympäristöt: metsät
  • Uhat: metsien käsittelyn muutokset

Liito-orava on Nuuksio kansallispuiston tunnuseläin, ja syystäkin: Nuuksionpään-Lakiston alueella elää Suomen tihein liito-oravakanta. Sitä on tutkittu kattavasti 1990-luvulla. Tutkimuksissa löydettiin Espoon puolelta noin 300 liito-oravametsikköä, joissa elää liito-oravia hieman alle 200 paria. Laji elää sekametsissä, joista löytyy sille soveliaita pesäkoloja sekä lehtipuita ravinnonhankintaan. Liito-oravaa uhkaavat metsänhakkuut sekä haapojen ja sopivien kolopuiden väheneminen. Espoon liito-orava-alueista vain Nuuksionpää, osa Luukkia ja muutamat muut alueet ovat tällä hetkellä suojeltuja.

Silmälläpidettävät lajit

Saukko, utter (Lutra lutra) NT, EU2, EU4

  • Esiintyminen Espoossa: Vanhakartano (Espoon Pitkäjärvi) Nuuksio (Myllypuro) Mynttilä (Dämman-Kvarnträsk) Järvenperä (Glimsinjoki)
  • Elinympäristöt: vedet
  • Uhat: kemialliset haittavaikutukset, pyynti, vesien rakentaminen, häirintä ja liikenne

Saukko on täysin vesistöihin sidottu laji. Se kiertelee laajalla alueella saalistamassa kaloja ja muita vesieläimiä. Espoossa sitä on säännöllisesti tavattu Nuuksion Myllypurolta, Glimsinjoelta sekä Dämmanin-Kvarnträskin vesistöalueelta. Vain poikasten kasvatuksen aikana naaras pysyy yhdellä pienehköllä alueella. Espoon ainoa poikashavainto on syksyltä 2001, jolloin emo ja poikanen löydettiin auton alle jääneinä Vanhakartanosta. 1800-luvulla saukko oli Suomessa vielä yleinen, mutta sen jälkeen ensin pyynti ja sitten vesistöjen muokkaus sekä saasteet ovat vähentäneet saukkojen määrää voimakkaasti.

Itämerennorppa, vikare (Phoca hispida botnica) NT, EU2, EU5

  • Esiintyminen Espoossa: merialue
  • Elinympäristöt: vedet (Itämeri)
  • Uhat: kemialliset haittavaikutukset, pyynti

Itämerennorppa on norpan vain Itämeressä esiintyvä alalaji. Se elää avomerellä, mutta näyttäytyy joskus saaristossakin. Espoon saaristoalueella norppaa on ainakin 1970-luvulla tavattu harvalukuisena.

1900-luvun alussa norppia eli Itämeressä todennäköisesti yli 100.000, mutta sittemmin ne ovat suuresti vähentyneet ensin pyynnin ja sitten ympäristömyrkkyjen (PCB, DDT) vaikutuksesta. Nykyään norppakannan koon arviot liikkuvat vajaassa 10.000 yksilössä. Lisäuhkia ovat häirintä, uudet ympäristömyrkyt, kalaverkkoihin takertuminen sekä lisääntymistä vaikeuttavat leudot talvet.

Hilleri, iller (Mustela putorius) NT

  • Esiintyminen Espoossa: Pohjois-Espoo
  • Elinympäristöt: perinneympäristöt
  • Uhat: pyynti, muiden lajien aiheuttama kilpailu, ilmastonmuutokset

Hilleri on näätäeläimiin kuuluva pieni petoeläin. Se elää asutuksen piirissä ja viljelysmailla, Espoossa muun muassa Siikajärven ja Purolan ympäristöissä. 1900-luvun alkupuolella hilleri runsastui selvästi, mutta sittemmin se on taantunut voimakkaasti ja sen esiintymiskuva on muuttunut laikuittaiseksi. Uhkina hillerille ovat pyynti, muiden lajien aiheuttama kilpailu sekä jo tapahtuneet ilmastonmuutokset.