Satunnaislajit, tarhakarkulaiset, istutetut lajit

Satunnaislajit

Kaulushaikara, rördrom (Botaurus stellaris) NT, EU1

  • Esiintyminen Espoossa: Kosteikot
  • Elinympäristöt: vedet
  • Uhat: vesien rakentaminen, muutokset Suomen ulkopuolella, muu tunnettu syy

Ruskosuohaukka, brun kärrhök (Circus aeruginosus) NT, EU1

  • Esiintyminen Espoossa: Kosteikot
  • Elinympäristöt: vedet
  • Uhat: vesien rakentaminen, kemialliset haittavaikutukset, muu tunnettu syy

Ruskosuohaukka ja kaulushaikara ovat molemmat jo pitkään kärsineet vuorotellen vainosta, kosteikkojen kuivatuksista sekä ympäristömyrkyistä. Molemmat ovatkin vähentyneet Euroopassa, tosin ruskosuohaukan kannat ovat viime vuosikymmeninä kääntyneet monin paikoin taas nousuun. Suomessa tilanne on toisenlainen: molemmat lajit ovat lisääntymässä maassamme. Kummankaan lajin ei tiedetä pesivän Espoossa, mutta yksittäisiä lintuja tavataan vuosittain lintukosteikoilla (Laajalahti, Espoonlahti, Suomenoja ym.). Nämä havainnot saattavat ennakoida tulevaa pesintää.

Tarhakarkulaiset ja istutetut lajit

Vaellussiika, älvsik (Coregonus lavaretus lavaretus (C. lavaretus)) VU, EU5

  • Esiintyminen Espoossa: Gumbölenjoki, Espoonjoki
  • Elinympäristöt: vedet
  • Uhat: vesien rakentaminen, kemialliset haittavaikutukset, pyynti, muu tunnettu syy

Suomen etelärannikon jokien vaellussiikakannat hävisivät aikoinaan jokirakentamisen seurauksena. Sittemmin lajia on istutettu joihinkin jokiin. Espoossa vaellussiikaa on tavattu Gumbölen- ja Espoonjoista. Vesien rakentamisen lisäksi sitä uhkaavat muun muassa pyynti ja vesien likaantuminen.

Lehtonata, långsvingel (Festuca gigantea) EN

  • Esiintyminen Espoossa: Träskändan puisto
  • Elinympäristöt: metsät, (perinneympäristöt)
  • Uhat: rakentaminen, kuluminen, vesien rakentaminen

Lehtonata on kookas, jopa yli puolitoistametriseksi kasvava, mutta silti elegantin hoikka heinäkasvi. Laji kasvaa luontaisesti kosteissa lehdoissa ja lähteiköissä, sekä harvoin tulokkaana asemilla ja pihoilla. Espoosta viimeisin lehtonadasta tehty havainto on Träskändan puistosta vuodelta 1993, mutta laji vaikuttaa siellä tulokkaalta. Luontaisessa kasvupaikassa kasvavana lehtonataa tavataan Suomessa vain kahdelta paikalta Helsingissä ja Kiikalassa.

Vuorijalava, alm (Ulmus glabra) VU

  • Esiintyminen Espoossa: Espoonlahti (Fiskarsinmäki) ym.
  • Elinympäristöt: Metsät (lehdot)
  • Uhat: metsien muutokset, rakentaminen, keräily

Eteläisimmän Suomen rehevissä, multavissa lehdoissa kasvava vuorijalava on aikaisemmin ollut Suomessa selvästi nykyistä yleisempi. Sittemmin lehtojen raivaaminen pelloiksi sekä metsänkäsittelytoimet ovat vähentäneet sitä. Myös rakentaminen ja keräily uhkaavat lajia.

Lajia on käytetty paljon koristepuuna ja nykyään monista puista onkin vaikea sanoa ovatko ne alkuperäisiä vai viljelyalkuperää. Espoossa vuorijalavia kasvaa istutettuna monin paikoin asutuksen yhteydessä. Lisäksi Fiskarsinmäen luonnonsuojelualueen luonnontilaisessa lehdossa on melko runsaasti vuorijalavia, mutta nämäkin on tulkittu viljelyperäisiksi.

Taponlehti, hasselört (Asarum europaeum) VU

  • Esiintyminen Espoossa: Nuuksio, Niittysaari, Westend
  • Elinympäristöt: metsät (lehdot)
  • Uhat: metsien muutokset

Taponlehteä viljellään koristekasvina nimellä peittolehti. Espoon taponlehtikasvustot Nuuksiossa, Niittysaarella ja Westendissä ovatkin todennäköisesti karkulaisia läheisiltä pihamailta. Ainoat luonnonvaraisiksi tulkitut suomalaiset esiintymät sijaitsevat Iitissä, Taasianjoen varren lehdoissa.

Metsäomenapuu, vildapel (Malus sylvestris) VU

  • Esiintyminen Espoossa: Leppävaara
  • Elinympäristöt: metsät, perinneympäristöt
  • Uhat: rakentaminen, avoimien alueiden sulkeutuminen, metsien muutokset, risteytyminen

Metsäomenapuu on ainoa luonnonvarainen omenapuulajimme. Sitä kasvaa Suomessa vain lounaissaariston ja eteläisimmän Manner-Suomen lehdoissa ja lehtoniityillä. Metsäomenapuu on vähentynyt rakentamisen ja lehtoniittyjen umpeenkasvun seurauksena. Lisäksi sitä uhkaavat risteytyminen viljellyn tarhaomenapuun kanssa sekä metsänhakkuut. Espoossa lajia ei ole tavattu luonnonvaraisena, mutta sitä kasvaa ainakin yhdessä leppävaaralaisessa puutarhassa.