Kovakuoriaiset

Espoon uhanalaisista ja silmälläpidettävistä kovakuoriaisista monet ovat perinneympäristöissä eläviä lajeja. Niitä uhkaavat erilaisten niittymaiden umpeenkasvu laidunnuksen loputtua. Myös muutamat lehmien lannasta riippuvaiset lajit ovat uhattuina.

Toinen merkittävä Espoon kovakuoriaisia uhkaava tekijä on lahopuuston ja lehtipuiden väheneminen metsistä. Monet lajit ovat hyvin erikoistuneita. ne pystyvät elämään esimerkiksi vain tietyn puulajin lahoilla rungoilla.

Kuten monet muutkin pieneläimet, ovat kovakuoriaiset ja niiden biologia melko huonosti tunnettuja. Espoonkin esiintymätiedot perustuvat vain muutamalta kovakuoriaistuntijalta saatuihin havaintoihin. Espoon erikoisuuksia purohyrrää ja meriuposkuoriaista on tutkittu täällä enemmän.

Uhanalaiset lajit

Purohyrrä, backstrandlöpare (Bembidion monticola) CR

  • Esiintyminen Espoossa: Glomsinjoki
  • Elinympäristöt: purot ja niiden rannat
  • Uhat: vesien rakentaminen, kemialliset haittavaikutukset

Puolisenttinen, sinivihreä purohyrrä on eräs Espoon erikoisuuksista. Tämän maakiitäjäisiin kuuluvan kovakuoriaisen ainoa nykyisin tunnettu suomalainen esiintymä löytyi v. 1991 pieneltä alueelta Glomsinjoen rannan lehdosta. Laji on koko Pohjois-Euroopassa hyvin harvinainen, lisäksi sitä tavataan muun Euroopan vuoristoseuduilta. Purohyrrä on vielä melko puutteellisesti tunnettu. Tiedetään että vesi- ja muu rakentaminen muodostavat sille suurimman uhan, mutta kemiallisten haittavaikutusten merkitystä lajille ei tarkasti tunneta. Myöskään ei tiedetä kuinka hyvin se pystyisi levittäytymään uusille elinalueille vanhojen tuhoutuessa esimerkiksi rakentamisen seurauksena.

Mantulantiainen, strandjordbagge (Aphodius plagiatus) EN ja
Kunttalantiainen, svart jordbagge (Aphodius niger) VU

  • Esiintyminen Espoossa: Olari, Laajalahti
  • Elinympäristöt: perinneympäristöt
  • Uhat: avoimien alueiden sulkeutuminen

Nämä lantiaislajit ovat elintavoiltaan hyvin toistensa kaltaisia, mutta Mantulantiainen on kuitenkin harvinaisempi ja uhanalaisempi. Molemmat elävät kosteahkoilla niityillä maatuvia kasvinosia syöden. Molemmat ovat taantuneet; syynä tähän pidetään niittyjen umpeenkasvua. Mantulantiainen on saatu kiinni Olarissa ja kunttalantiainen löydetty Laajalahdelta.

Hormukkakirppa (Altica oleracea) VU

  • Esiintyminen Espoossa: Saunalahti
  • Elinympäristöt: perinneympäristöt
  • Uhat: rakentaminen, avoimien alueiden sulkeutuminen

Hormukkakirppa on parimillinen sinertävä kovakuoriainen, joka elää kuivilla niityillä ja ruderaattialueilla todennäköisesti koko Suomessa. Lajista on runsaasti vanhoja havaintoja, mutta se on viime aikoina taantunut selvästi elinympäristöjen tuhoutuessa tai muuttuessa rakentamisen ja umpeenkasvun seurauksena.

Meriuposkuoriainen, stor natebock (Macroplea pubipennis) VU

  • Esiintyminen Espoossa: Espoonlahti (Saunalahti)
  • Elinympäristöt: Itämeri
  • Uhat: kemialliset haittavaikutukset, vesien rakentaminen

Veden alla elävä meriuposkuoriainen on endeeminen laji Suomelle: sitä on tavattu koko maailmasta ainoastaan Suomen rannikkovesistä. Sen esiintymispaikkoja tunnetaan vanhastaan lähes koko rannikoltamme, mutta Espoonlahden esiintymä on ainoa, joka on varmistettu 1990-luvulla. Espoonlahden kanta on elinvoimainen, mutta veden rehevöityminen ja samentuminen esimerkiksi liian lähellä rantaa tapahtuvan rakentamisen seurauksena voivat uhata sen olemassaoloa. Osa Espoon esiintymästä on suojeltu Natura-alueena. Kesällä 2001 lajia löydettiin myös Espoonlahden vastarannalta Kirkkonummen puolelta.

Pikkukantohärkä, lund blåoxe (mindre blåoxe) (Platycerus caraboides) VU

  • Esiintyminen Espoossa: Nuuksio (Hakjärvi)
  • Elinympäristöt: metsät
  • Uhat: metsien muutokset

Pikkukantohärkä on isoveljeään isokantohärkää selvästi harvinaisempi laji. Pikkukantohärän esiintymisalue on viime aikoina pienentynyt selvästi; viime vuosikymmeninä sitä tavattu ainoastaan alle kymmenellä paikalla etelärannikon tuntumassa. Vanhastaan sitä on tavattu pohjoisempanakin. Ennen aikuiseksi kehittymistään pikkukantohärän toukat elävät useita vuosia lahopuulla, joten vanhojen, runsaasti lahopuuta sisältävien metsien katoaminen on saattanut sen uhanalaiseksi. Nuuksiosta laji on löydetty Hakjärven alueen vanhasta metsästä.

Lehtoliskokuntikas (Quedius microps) VU

  • Esiintyminen Espoossa: Fiskarsinmäki
  • Elinympäristöt: metsät
  • Uhat: metsien muutokset

Lehtoliskokuntikas on harvinainen ja levinneisyydeltään eteläinen laji. Se elää vanhoissa metsissä puiden koloihin muodostuneella karikkeella pikkueläimiä syöden. Metsien puulajisuhteiden muututtua ja vanhojen metsien vähennyttyä ovat myös lajille sopivat elinpaikat huvenneet. Sitä tavataankin Suomessa enää alle tusinalla paikalla, muun muassa Fiskarsinmäen suojellulla lehtoalueella.

Keisarilyhytsiipi (Staphylinus caesareus) VU

  • Esiintyminen Espoossa: Saunalahti
  • Elinympäristöt: perinneympäristöt
  • Uhat: avoimien alueiden sulkeutuminen, peltomaiden muutokset

Lyhytsiipisten heimoon kuuluvat kovakuoriaiset voivat olla paikallisesti hyvinkin runsaita. Lannassa ja raadoissa eläviä hyönteisiä saalistava keisarilyhytsiipikin oli ennen vanhaan hyvin tavallinen. Maatalouden tehostumisen seurauksena niityt ja hakamaat ovat kuitenkin vähentyneet ja peltomaat muuttuneet lajille epäsoveliaiksi. Tämän seurauksena keisarilyhytsiipi on vähentynyt ja sen esiintymisalue pienentynyt selvästi.

Silmälläpidettävät lajit

Atomaria elongatula NT

  • Esiintyminen Espoossa: Nuuksio (Hakjärvi)
  • Elinympäristöt: metsät
  • Uhat: metsien muutokset

Tämä luihukuoriaisten heimoon kuuluva laji on laajalle levinnyt, mutta se on kaikkialla levinneisyysalueellaan hyvin harvinainen. Se elää vanhojen metsien lahopuilla sienirihmastoa syöden. Metsien ikärakenteen ja puulajisuhteiden muutokset metsien talouskäytön seurauksena uhkaavat sitä.

Epuraea rufobrunnea NT

  • Esiintyminen Espoossa: Saunalahti
  • Elinympäristöt: metsät
  • Uhat: metsien muutokset

Tällä kiiltokuoriaisiin kuuluvalla lajilla ei ole suomenkielistä nimeä. Se on tavattu Suomessa alle kymmenen kertaa, Suomen lisäksi se tunnetaan ainoastaan Venäjän Karjalasta. Laji elää vanhoissa lehtometsissä, lehtipuiden rungoissa erään kaarnakuoriaislajin käytävissä. Lahopuiden katoaminen lehtometsistä uhkaa lajia.

Orvoisotylppö (Margarinotus purpurascens) NT

  • Esiintyminen Espoossa: Saunalahti
  • Elinympäristöt: perinneympäristöt
  • Uhat: avoimien alueiden sulkeutuminen

Orvoisotylppö oli aikaisemmin Suomessa laajalle levinnyt ja melko runsas, mutta viime aikoina sitä on löydetty vain lounaisimmasta Suomesta. Sitä uhkaavat muutokset maatalouden menetelmissä, etenkin avoimien alueiden sulkeutuminen. Espoosta lajista on yksi löytö mielenkiintoisesta paikasta: Saunalahtelaisesta kastelualtaasta.

Viitosaatukainen korthornad ögonbagge (Pseudeuglenes pentatomus) NT

  • Esiintyminen Espoossa: Espoonkartano
  • Elinympäristöt: metsät
  • Uhat: metsien muutokset

Harvinainen viitosaatukainen elää lehtipuiden lahoissa, sienettyneissä oksissa ja rungoissa. Ravintonaan se käyttää puuaineksessa kasvavaa sientä. Espoosta tästä lajista on yksi löytö Espoonkartanon tuntumasta. Sitä uhkaa lahon lehtipuuston katoaminen Suomen metsistä.

Haapasyöksykäs, bredhalsad tornbagge (Tomoxia bucephala) NT

  • Esiintyminen Espoossa: Saunalahti
  • Elinympäristöt: metsät
  • Uhat: metsien muutokset

Haapasyöksykäs elää vanhoista metsistä löytyvillä lahonneilla lehtipuilla, Etelä-Suomessa mieluiten haavoilla. Laji on ns. xylofagi eli se käyttää ravintonaan puuainesta. Lehtipuiden ja lahopuun katoaminen talousmetsistä uhkaavat tätä nopealiikkeistä ja arkaa kovakuoriaislajia.

Lisäksi Espoosta on löytöjä seuraavista vaarantuneista ja silmälläpidettävistä kovakuoriaislajeista:

Laiduntadelaakanen (Acrolocha pliginskii) VU

  • Esiintyminen Espoossa: Espoon kartano, Perinki,
  • Elinympäristöt: perinneympäristöt
  • Uhat: avoimien alueiden sulkeutuminen, peltomaiden muutokset

Suotaitosukeltaja (Agabus paludosus) VU

  • Esiintyminen Espoossa: Kivenlahti
  • Elinympäristöt: vedet
  • Uhat: kemialliset haittavaikutukset, vesien rakentaminen

Hietasiemenkiitäjäinen, bredhövdad kornlöpare (Amara consularis) VU

  • Esiintyminen Espoossa: Saunalahti
  • Elinympäristöt: perinneympäristöt
  • Uhat: rakentaminen, avoimien alueiden sulkeutuminen

Pyörörutavesiäinen (Anacaena globulus) VU

  • Esiintyminen Espoossa: Lahnus
  • Elinympäristöt: vedet (lähteet)
  • Uhat: vesien rakentaminen

Saraikkoliejukärsäkäs (Bagous longitarsis) VU

  • Esiintyminen Espoossa: Saunalahti
  • Elinympäristöt: vedet
  • Uhat: kemialliset haittavaikutukset, vesien rakentaminen

Laidunmantukuntikas (Philonthus parvicornis) VU

  • Esiintyminen Espoossa: Espoon kartano
  • Elinympäristöt: perinneympäristöt
  • Uhat: peltomaiden muutokset, avoimien alueiden sulkeutuminen

Lehtokolokas (Colon barnevillei) NT

  • Esiintyminen Espoossa: Nuuksio
  • Elinympäristöt: metsät
  • Uhat: metsien muutokset

Rusopiilopää, röd fallbagge (Cryptocephalus coryli) NT

  • Esiintyminen Espoossa: Olari
  • Elinympäristöt: metsät
  • Uhat: metsien muutokset

Tarhanärviäinen (Enicmus histrio) NT

  • Esiintyminen Espoossa: Luukki
  • Elinympäristöt: perinneympäristöt
  • Uhat: rakentaminen, avoimien alueiden sulkeutuminen

Myllaena brevicornis NT

  • Esiintyminen Espoossa: Lahnus
  • Elinympäristöt: vedet
  • Uhat: vesien rakentaminen

Niinijäärä (Stenostola dubia) NT

  • Esiintyminen Espoossa: Saunalahti
  • Elinympäristöt: metsät
  • Uhat: metsien muutokset