Tämä artikkeli ilmeistyi myös Luonnon Tutkija -lehdessä 5/2008. Kommentointi sivun lopussa. Verkkoa käytetään yhä enemmän tietolähteenä kaikilla elämän aloilla. Asiantuntijoiden tarjoaman yleistajuisen tieteellisen tiedon tarjonta ei kuitenkaan näytä kasvaneen samassa suhteessa. Sen sijaan Wikipedian merkitys kasvaa. Mitä biologian popularisoijien tulisi tehdä? Tiedonhaku siirtyy yhä enemmän verkkoon. Tiedebarometri 2007 (Kiljunen 2007) kertoo että Internet ja tietoverkot […]
Vuosi: 2008
Google.fi, miten voin auttaa?
Esimerkki Googlen vallasta monenlaisessa tiedonhaussa: Koska Luonnontieteellisen keskusmuseon tiedot näkyvät ensimmäisenä Google-haulla ”helsingin yliopisto”, tulee museoon puheluja ihmisiltä, jotka luulevat soittavansa yliopiston keskukseen. Tässä näkyy myös että kiireessä ei lueta mitä sivulla oikeasti lukee (vrt. Radio Aalto), vaan oletetaan automaattisesti että ensimmäinen sopivalta näyttävä asia on se mitä etsittiin. Ja kyllähän Google tietää? (Joku Googlea […]
Tiedonhakutapoja
Tietoa voi etsiä ainakin kahdesta lähtökohdasta: miettimällä mistä tieto voisi löytyä mitä tietoa tarvitsee ja miten sitä voi kuvailla Aikaisemmin ensimmäinen näistä oli se perushakutapa. Ongelmana oli saada selville mistä tiedon voisi löytää: virastosta, kirjastosta, kaverilta… Sitten piti käydä noutamassa tai kysymässä tieto ko. paikasta. Nykyään kun ensimmäinen tiedonhakupaikka on usein verkko, ei enää olekaan […]
Uutta ja vanhaa verkossa
Lasten luonnontiedeverkkolehti Jippo esiteltiin viime torstaina. Vaikuttaa hauskalta, mutta vielä toistaiseksi hiljaiselta. Toteutuksessa on vielä hiomista ja rakenne vaikuttaa hieman sekavalta. Kuvituksena on käytetty Creative Commons -kuvia Flickrista, josta löytyykin kuvituskuvia paljon ja helposti. Luontoportti – NatureGate -sivusto esiteltiin tänään. Tiedotteen perusteella kyseessä on ”ainutlaatuinen innovaatio” kasvilajien tunnistamiseen, jossa on mukana ”elämyksellisesti vertaansa vailla” oleva […]
Nisäkkäille nimiä
Pitkään valmisteilla olleet nisäkkäiden suomenkieliset nimet on nyt julkaistu, ehdotuksen muodossa. Nimiä voi hakea tietokannasta, jossa voi myös näppärästi selailla nisäkkäiden taksonomiaa. Hesarin uutisessa oli nostettu esille mm. maaoravien uusi nimi ”tikutakut”, joka totta kai herättää heti keskustelua puolesta ja vastaan muiden kokonaan uusien nimien kanssa. Mielikuvitusta on kyllä vaadittu jotta 4629 lajille ja n. […]
Beijing not so live
Kisojen netti-tv-lähtykset Eurovision sivuilla näkyvät vain Microsoftin tuotteilla. Huhujen mukaan tv-lähetyksiä voi seurata vain Sony-merkkisillä televisioilla ja stadionin penkeillä istua vain sopivassa vaatetuksessa (Niken kengät ja Levi’s -housut, ei kuitenkaan siniset).
Miten julkaista?
Pikkuhiljaa minulle on syntynyt ajatus siitä, miten tietoa tulisi eri tilanteissa julkaista. Asia vaatii vielä pohdintaa, mutta perusidea on tämä: Jos haluat antaa tietoa suurelle yleisölle, kirjoita Wikipediaan. Itse käytän Wikipediaa etenkin vähemmän tärkeän silpputiedon etsintään, koska silloin tiedon virheettömyys ei tunnu välttämättömältä. Pikkutiedosta muodostuu kuitenkin kokonaisuus, jota voisi yleissivistykseksikin kutsua. Ja koska Wikipedian artikkelit […]
Google korvaamassa sivustojen omat hakutoiminnot?
Information Architecture for the World Wide Web -kirja (Rosenfeld & Morville 2002) on klassikko verkkosivustojen rakenteen ja navigoinnin suunnittelun alalla. Kirja esittelee myös hakutoimintojen rakentamista, mutta juuri tämä osio tuntuu jo vanhahtavalta. Minusta tuntuu että sivustojen sisäiset sisältöön kohdistuvat hakutoiminnot ovat monissa tilanteissa menettämässä merkitystään, koska Google toimii niihin verrattuna niin hyvin. Sivustojen omat hakukoneet […]
Digitoituja eläimiä
Tämän blogin pitkä pasiivisuus toivottavasti päättyy kun sain julkaisukuntoon reilut 50 sivua tekstiä: graduni Tyyppinäytteiden digitointi on nyt verkossa wikinä ja Creative Commons -lisensoituna. Tiivistelmä tulee joskus myöhemmin, mutta lyhyesti sanottuna gradu pohtii ja neuvoo miten eliöiden tieteellisten nimien vertailukohteena toimivat näytteet kannattaisi digitoida ja niitä koskevat tiedot tallentaa. Kirjoitus on tasapainoilua biologian ja tietotekniikan […]
Biologin kukkakimppu
Tänään retkellä ollessani ryhdyin taas ihmettelemään komealupiinien (Lupinus polyphyllus) värimuotoja. Suurin osa lupiinien kukinnoista on tummanvioletteja, mutta vaihtelua on paljon yksilöiden välillä ja jonkin verran myös samassa yksilössä, riippuen kukinnon iästä (yhdessä lupiinin varressahan on monta pientä kukkaa, jotka yhdessä muodostavat kukinnon). Keräsin pieneltä alueelta mahdollisimman monta erilaista kukintoa. Kukan osien värien mukaan ne voisi […]